Tässä blogissa keskustelun keskipisteessä olevat online-mainonnan tekniset sovellukset eivät ole kaikille online-mainonnan muodoille olennaisia huomion kohteita. Internet on myös mullistanut keskustelukulttuurin, minkä seurauksena kuluttajilla on paljon tietolähteitä, joita hän voi hyödyntää ostopäätöstä tehdessään. Nämä blogit ja muut vapaan keskustelun alustat ovat myös mainonnan kannalta äärimmäisen tärkeitä.
Kyösti Pennasen vuonna 2009 Vaasan yliopiston Kauppatieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja nostaa esiin netti-kauppojen ja kuluttajien väliseen luottamukseen liittyviä ongelmia. Pennasen kirjoituksissa korostetaankin uudenlaista näkökulmaa kuluttajien luottamuksen, ja siten myös ostopäätöksen, synnyttämiseksi. Hän näkee aiemman keskustelun keskittyneen nimen omaan liian paljon teknologiaan, unohtaen sen prosessin, jossa kuluttajien luottamus, lojaalius ja ostopäätökset todellisuudessa muodostuvat.
Pennanen painottaa nettisivuissa yksinkertaisuutta ja neutraaleja värejä. Hän suhtautuu myös uusimpien teknologisten sovellusten, kuten video-sovellusten käyttöön varauksella. Suurin osa käyttäjistä on kuitenkin aivan tavallisia kuluttajia, joita uusimman teknologian esittely ei yleensä juurikaan kiinnosta. Raskaat sivut ja hitaat yhteydet voivat ennemminkin työntää kuluttajan kilpailevan yrityksen palveluihin.
Pennanen on siis täysin vastakkaisella linjalla tässä blogissa esiteltyjen Justin Fosterin näkemysten kanssa. Fosterin uskoo, että tekniset sovelukset omaksutaan nopeasti osaksi netti-sivuja, ja kuluttajat jopa vaativat tätä uuden teknologian hyödyntämistä. Pennasen näkemys netti-kaupan kenttään Suomessa vaikuttaa soveltuvan luonnollisemmin nimen omaan suomalaiseen netti-ympäristöön. Kuten Pennanen toteaakin suuri osa palvelun käyttäjistä ei tule sivuille ihailemaan uutta teknistä sovellusta, vaan etsimään tietoa ja kuluttamaan. Yleisesti netti-kauppojen sivut eivät ainakaan Suomessa ole niitä paikkoja, joissa kannattaa keskittyä näyttävyyteeen ja teknisiin hienouksiin. Netti-kauppojen sivuissa nopeus, loogisuus ja luotettavuus ovat varmasti paljon tärkeämpiä tekijöitä.
Pennanen, Kyösti (2009). The Initial Stages of Consumer Trust Building in e-Commerce. A Study of Finnish Consumers. Vaasan yliopisto.
Väitöskirja kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.uwasa.fi/julkaisusarjat/luettelo/?julkaisu=574
torstai 20. toukokuuta 2010
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Diaspora Social Network – A Great Idea
Scott Scanlonin verkkoartikkelissa esitellään uudenlaisen sosiaalisen verkon formaatti, jossa ei ole keskitettyä yhteyspistettä (hubia). Keskitetyn hubin haittapuolena on sen kyky kontrolloida verkkoliikennettä ja tallentaa käyttäjistä ja heidän kavereistaan tietoa, jota voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Sosiaalisen median tallentamasta tiedosta enemmän täällä. Uuden hajautetun sosiaalisen median nimi on Diaspora ja sen takana on pieni joukko New Yorkin yliopistosta valmistuneita uuden median ammattilaisia.
Diaspora aloittaa toimintansa näillä näkymin syyskuussa 2010.
Diaspora aloittaa toimintansa näillä näkymin syyskuussa 2010.
maanantai 17. toukokuuta 2010
Videon hyödyntäminen netti-kauppojen online-mainonnassa
Viimeisen vuoden aikana videon käyttö internetissä on kehittynyt nopeasti. Samalla sen online-mainonnassa saamat muodot ovat muuttuneet tehokkaammiksi ja tarkoitustaan paremmin palveleviksi. Kun videoita alettiin hyödyntää netti-kauppojen palveluissa, mukana oli vielä paljon erilaisia kokeiluja, joista suuri osa osoittautuikin epäonnistuneiksi. Nyt videoita käytetään enemmän, mutta järkevämmin.
Käytettäessä video-sisältöjä on huomattu, että sisällöt, joiden päätehtävä on viihdyttää katsojaa, eivät ole kovin tehokkaita varsinaisten ostopäätösten synnyttäjiä. Viihteelliset sisällöt toimivat paremmin brandin luojana ja vahvistajana. Viimeisen vuoden aikana netti-kauppojen hyödyntämät videosovellukset ovatkin kehittyneet kohti nopeampaa, sujuvampaa ja tehokkaampaa kaupankäyntiä.
Justin Foster, Video Commerce Consortiumin perustaja ja puheenjohtaja erottaa kolme merkittävää teknologista kehityssuuntaa videoiden hyödyntämisessä netti-kauppojen palveluissa. Ensinnäkin videot ovat kehittyneet interaktiivisempaan suuntaan. Netti-kauppa yritykset voivat nyt paremmin liittää videoiden yhteyteen elementtejä netti-sivuiltaan ja luoda näin videosta kuluttajalle kiinnostavamman kokemuksen. Myös ostopäätös on nopeaa tehdä videon aikana ja siirtyminen osto-palveluun on helppoa.
Toiseksi teknologiseksi kehityssuunnaksi Foster nostaa videoiden tehokkuuden voimistumisen. Monet merkittävät yritykset liittävät videopalveluihinsa suuria määriä oheistietoa tuotteista ja hyödyntävät myös videoista muotoiltuja esityksiä muilla tuoteiden esittelysivuilla. Eri esitysmuotoja osataan siis nyt paremmin hyödyntää useammissa käyttötarkoituksissa.
Kolmanneksi videoiden hyödyntämisessä tapahtuneeksi teknologiseksi kehitykseksi Foster mainitsee videoiden tuotannon automatisoimisen tai puoliautomatisoimisen. Netti-kaupat voivat nopeasti ja helposti itse tuottaa uusia videoita palveluihinsa. Tässä kehityksessä videon ja äänen käsittelyn helpottuminen on ollut ratkaisevassa roolissa. Muutaman sekunnin pituisista, tuotetta esittelvistä videopätkistä ja yksinkertaisista voice-over-ääniraidasta saadaan nopeasti ja jopa täysin automaattisesti luotua uusia esittelyvideoita valmiin kaavan mukaan.
Yritykset, jotka myyvät tuotteitaan internetin välityksellä, ovat viimeisen vuoden aikana ymmärtäneet videoiden aseman muuttuneen kuluttajien arjessa. Enää videota ei kannata nähdä ostokokemusta piristävänä lisänä, vaan se on netti-kaupalle välttämättömyys. Kuluttajat käyttävät päivittäin netti-tv- ja video-palveluja ja totuttuaan videoihin, he myös osaavat odottaa ja jopa vaatia niitä.
Foster näkee netti-kauppojen videoiden kehittyneen nopeasti parempaan suuntaan. Teknologiset kokeilut on tehty ja virheistä opittu. Lopulta ne, jotka osaavat luoda eri käyttötarkoituksiin parhaiten sopivat sisällöt tulevat menestymään. Tänä vuonna hän ennustaa internetissä kokeiltujen palvelujen siirtyvät nopeasti matkapuhelimiin. Tässä kehityksessä tullaan kohtaamaan suuria haasteita. Myös mobiili-video-palveluissa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka nopeiten omaksuvat uudet käyttöympäristöt ja niiden asettamat rajoitukset, sekä pystyvät luomaan niihin sopivia sisältöjä.
Artikkeli on julkaistu emarketer-sivustolla 14.5.2010 otsikolla Video E-Commerce: Beyond the Experimentation Stage.
Linkki artikkeliin: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007695
Käytettäessä video-sisältöjä on huomattu, että sisällöt, joiden päätehtävä on viihdyttää katsojaa, eivät ole kovin tehokkaita varsinaisten ostopäätösten synnyttäjiä. Viihteelliset sisällöt toimivat paremmin brandin luojana ja vahvistajana. Viimeisen vuoden aikana netti-kauppojen hyödyntämät videosovellukset ovatkin kehittyneet kohti nopeampaa, sujuvampaa ja tehokkaampaa kaupankäyntiä.
Justin Foster, Video Commerce Consortiumin perustaja ja puheenjohtaja erottaa kolme merkittävää teknologista kehityssuuntaa videoiden hyödyntämisessä netti-kauppojen palveluissa. Ensinnäkin videot ovat kehittyneet interaktiivisempaan suuntaan. Netti-kauppa yritykset voivat nyt paremmin liittää videoiden yhteyteen elementtejä netti-sivuiltaan ja luoda näin videosta kuluttajalle kiinnostavamman kokemuksen. Myös ostopäätös on nopeaa tehdä videon aikana ja siirtyminen osto-palveluun on helppoa.
Toiseksi teknologiseksi kehityssuunnaksi Foster nostaa videoiden tehokkuuden voimistumisen. Monet merkittävät yritykset liittävät videopalveluihinsa suuria määriä oheistietoa tuotteista ja hyödyntävät myös videoista muotoiltuja esityksiä muilla tuoteiden esittelysivuilla. Eri esitysmuotoja osataan siis nyt paremmin hyödyntää useammissa käyttötarkoituksissa.
Kolmanneksi videoiden hyödyntämisessä tapahtuneeksi teknologiseksi kehitykseksi Foster mainitsee videoiden tuotannon automatisoimisen tai puoliautomatisoimisen. Netti-kaupat voivat nopeasti ja helposti itse tuottaa uusia videoita palveluihinsa. Tässä kehityksessä videon ja äänen käsittelyn helpottuminen on ollut ratkaisevassa roolissa. Muutaman sekunnin pituisista, tuotetta esittelvistä videopätkistä ja yksinkertaisista voice-over-ääniraidasta saadaan nopeasti ja jopa täysin automaattisesti luotua uusia esittelyvideoita valmiin kaavan mukaan.
Yritykset, jotka myyvät tuotteitaan internetin välityksellä, ovat viimeisen vuoden aikana ymmärtäneet videoiden aseman muuttuneen kuluttajien arjessa. Enää videota ei kannata nähdä ostokokemusta piristävänä lisänä, vaan se on netti-kaupalle välttämättömyys. Kuluttajat käyttävät päivittäin netti-tv- ja video-palveluja ja totuttuaan videoihin, he myös osaavat odottaa ja jopa vaatia niitä.
Foster näkee netti-kauppojen videoiden kehittyneen nopeasti parempaan suuntaan. Teknologiset kokeilut on tehty ja virheistä opittu. Lopulta ne, jotka osaavat luoda eri käyttötarkoituksiin parhaiten sopivat sisällöt tulevat menestymään. Tänä vuonna hän ennustaa internetissä kokeiltujen palvelujen siirtyvät nopeasti matkapuhelimiin. Tässä kehityksessä tullaan kohtaamaan suuria haasteita. Myös mobiili-video-palveluissa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka nopeiten omaksuvat uudet käyttöympäristöt ja niiden asettamat rajoitukset, sekä pystyvät luomaan niihin sopivia sisältöjä.
Artikkeli on julkaistu emarketer-sivustolla 14.5.2010 otsikolla Video E-Commerce: Beyond the Experimentation Stage.
Linkki artikkeliin: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007695
torstai 13. toukokuuta 2010
Verkkomainonta ei sytytä pk-yrityksiä
Pienet ja keskisuuret yritykset eivät luota verkkomainontaan Pohjoismaissa. Tämä käy ilmi Googlen ja TNS Gallupin teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan kahdeksan kymmenestä pohjoismaisesta pk-yrityksestä, jolla on käytössään omat kotisivut, ei käytä lainkaan bannerimainontaa. Hakukonemainontaakin käyttää vain 30 prosenttia verkkosivuilla varustetuista pk-yrityksistä.
Tulokset ovat yllättäviä, sillä 65 prosentilla Pohjoismaiden pk-yrityksistä on omat verkkosivut. Jopa 78 prosenttia yrityksistä pitää sivujen vaikutusta positiivisena liiketoimintaan. Verkkomainonnasta ei kuitenkaan olla perillä. Lähes puolet yrityksistä myöntää suoraan, ettei ymmärrä verkkomainonnan toimivuutta. Hakukonemainonta on vielä bannerimainontaa vieraampaa. Google Suomen maajohtaja Anni Ronkainen on tuloksista ymmällään.
– On erittäin yllättävää, että teknologisesti edistyneissä pohjoismaissa verkkomarkkinoinnin hyödyntäminen on näin vähäistä. Yli kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista käyttää verkkoa, joten olisi luonnollista, että myös yritykset käyttäisivät tämän potentiaalin hyödykseen.
TNS Gallup haastatteli alkuvuodesta toteuttamaansa tutkimukseen 776 pk-yrityksen markkinointipäällikköä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.
Markkinointi & Mainonta (2010). Verkkomainonta ei sytytä pk-yrityksiä. Julkaistu 2.3.2010:
http://www.marmai.fi/uutiset/article380003.ece?s=l&wtm=Markkinointi_Mainonta/-02032010
Tulokset ovat yllättäviä, sillä 65 prosentilla Pohjoismaiden pk-yrityksistä on omat verkkosivut. Jopa 78 prosenttia yrityksistä pitää sivujen vaikutusta positiivisena liiketoimintaan. Verkkomainonnasta ei kuitenkaan olla perillä. Lähes puolet yrityksistä myöntää suoraan, ettei ymmärrä verkkomainonnan toimivuutta. Hakukonemainonta on vielä bannerimainontaa vieraampaa. Google Suomen maajohtaja Anni Ronkainen on tuloksista ymmällään.
– On erittäin yllättävää, että teknologisesti edistyneissä pohjoismaissa verkkomarkkinoinnin hyödyntäminen on näin vähäistä. Yli kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista käyttää verkkoa, joten olisi luonnollista, että myös yritykset käyttäisivät tämän potentiaalin hyödykseen.
TNS Gallup haastatteli alkuvuodesta toteuttamaansa tutkimukseen 776 pk-yrityksen markkinointipäällikköä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.
Markkinointi & Mainonta (2010). Verkkomainonta ei sytytä pk-yrityksiä. Julkaistu 2.3.2010:
http://www.marmai.fi/uutiset/article380003.ece?s=l&wtm=Markkinointi_Mainonta/-02032010
Verkkomainonta Facebookissa
Nielsenin verkkoartikkelin Facebook’s ads work pretty well mukaan verkkomainoksia voidaan mitata kolmella eri mittarilla. Nämä ovat mainoksen muistaminen, brändin tunnettavuuden lisääminen ja ostoaikeen herättäminen.
Nielsen testasi Facebookissa toimivien mainosten tehokkuutta näillä kolmella mittarilla. Mainosten sisällön muistaminen on perinteisiin verkkomainoksiin verrattuna 10% tehokkaampaa, brändin tunnettavuuden lisäys oli 4% ja 2% korotus ostoaikeen herättämiskyvyssä. Facebookin mainonta siis toimii. Artikkelin mukaan erityisen tehokasta mainonta oli silloin, kun mainoksessa mainittiin, että käyttäjän joku FB-kaveri käyttää mainostettavaa tuotetta. Facebook ystävillä on siis tehostava vaikutus eräänlaisen luottamuksen herättämisessä.
Perinteisiin medioihin verrattuna sosiaalinen media toimii hieman eri tavalla. Siinä missä perinteinen media perustuu lähinnä maksettuun kampanjointiin, sosiaalisessa mediassa on myös ansaittuja resursseja (eli käyttäjät, jotka voivat olla esim. faneja). Mitä enemmän tuotteella on uskollisia seuraajia, sitä helmpompaa ja halvempaa on myös mainonta.
Nielsenin artikkelia kohtaan on kuitenkin pakko esittää kritiikkiä. Toisen artikkelin mukaan Nielsen ja Facebook ovat toimineet yhteistyössä jo jonkin aikaa ja yhteistoiminnan alettua on Facebookin mainontakyvystä julkaistu vähän liiankin loistavia arvioita.
Nielsen testasi Facebookissa toimivien mainosten tehokkuutta näillä kolmella mittarilla. Mainosten sisällön muistaminen on perinteisiin verkkomainoksiin verrattuna 10% tehokkaampaa, brändin tunnettavuuden lisäys oli 4% ja 2% korotus ostoaikeen herättämiskyvyssä. Facebookin mainonta siis toimii. Artikkelin mukaan erityisen tehokasta mainonta oli silloin, kun mainoksessa mainittiin, että käyttäjän joku FB-kaveri käyttää mainostettavaa tuotetta. Facebook ystävillä on siis tehostava vaikutus eräänlaisen luottamuksen herättämisessä.
Perinteisiin medioihin verrattuna sosiaalinen media toimii hieman eri tavalla. Siinä missä perinteinen media perustuu lähinnä maksettuun kampanjointiin, sosiaalisessa mediassa on myös ansaittuja resursseja (eli käyttäjät, jotka voivat olla esim. faneja). Mitä enemmän tuotteella on uskollisia seuraajia, sitä helmpompaa ja halvempaa on myös mainonta.
Nielsenin artikkelia kohtaan on kuitenkin pakko esittää kritiikkiä. Toisen artikkelin mukaan Nielsen ja Facebook ovat toimineet yhteistyössä jo jonkin aikaa ja yhteistoiminnan alettua on Facebookin mainontakyvystä julkaistu vähän liiankin loistavia arvioita.
Mainoksien eston kääntöpuoli
"Kuvittele ylläpitäväsi ravintolaa, jonka asiakaskunnasta 40% ei söisi ravintolassa ja täten toisi ravintolalle tuloja".
Tähän ajatukseen kiteyttää verkkopalvelu arstechnica teknologiatietoisten kävijöidensä suhtautumista verkkomainoksia estäviin ohjelmiin artikkelissaan Why Ad Blocking is devastating to the sites you love. Arstechnica kokee, etteivät heidän asiakkaansa maksa. Sivuston ylläpito selittää tilannetta suhteellisen oudolta kuulostavalla skenaariolla. Mainosten esto ei varsinaisesti kriminalisoi ketään, mutta mainostulojen menettäminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työpaikkojen menetykseen. Toinen uhkakuva on tilanne, jossa tuloja menettänyt verkkopalvelu joutuu turvautumaan hyvin kyseenalaisen sisällön mainontaan muutoin asianmukaisella sivustolla. Viesti on, että jos käyttäjä haluaa suosimansa sivuston jatkavan toimintaa, mainosten tulisi antaa tehdä tehtävänsä.
Verkkomainontaa puolletaan myös sen toimintamallin avulla. Perinteisten medioiden ansaintamalleihin verrattuna verkkomainokset toimivat eri tavalla teknisestä toteutuksesta johtuen. Esimerkiksi televisiomainonnassa mainostajat maksavat potentiaalista saavuttaa katsojia, kun verkkomainonnassa maksetaan aktualisoituneista tuloksista eli käynneistä, hiiren klikkauksista jne. Verkkomainonnan ansaintamalli perustuu siihen, että kaikki internetissä tapahtuvaa voidaan seurata ja jäljittää. Näin on mahdollista siis maksaa siitä, mitä mainonta on saanut aikaan.
Arstechnica toteutti havaintonsa perusteella pienen tempun. He kytkivät sivun sisältöä pois päältä, jos sivuston käyttäjä esti sivulla olevat mainokset. Tuloksena oli vaihteleva joukko reaktioita. Monet käyttäjät kytkivät mainoksien estäjät pois, toiset taas kritisoivat käytäntöä ja joidenkin mielestä ei ollut reilua toimia näin ilman ennakkovaroitusta. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että verkkomainostajilla on uusi temppu hihassaan mainosten perille saamiseksi.
Tähän ajatukseen kiteyttää verkkopalvelu arstechnica teknologiatietoisten kävijöidensä suhtautumista verkkomainoksia estäviin ohjelmiin artikkelissaan Why Ad Blocking is devastating to the sites you love. Arstechnica kokee, etteivät heidän asiakkaansa maksa. Sivuston ylläpito selittää tilannetta suhteellisen oudolta kuulostavalla skenaariolla. Mainosten esto ei varsinaisesti kriminalisoi ketään, mutta mainostulojen menettäminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työpaikkojen menetykseen. Toinen uhkakuva on tilanne, jossa tuloja menettänyt verkkopalvelu joutuu turvautumaan hyvin kyseenalaisen sisällön mainontaan muutoin asianmukaisella sivustolla. Viesti on, että jos käyttäjä haluaa suosimansa sivuston jatkavan toimintaa, mainosten tulisi antaa tehdä tehtävänsä.
Verkkomainontaa puolletaan myös sen toimintamallin avulla. Perinteisten medioiden ansaintamalleihin verrattuna verkkomainokset toimivat eri tavalla teknisestä toteutuksesta johtuen. Esimerkiksi televisiomainonnassa mainostajat maksavat potentiaalista saavuttaa katsojia, kun verkkomainonnassa maksetaan aktualisoituneista tuloksista eli käynneistä, hiiren klikkauksista jne. Verkkomainonnan ansaintamalli perustuu siihen, että kaikki internetissä tapahtuvaa voidaan seurata ja jäljittää. Näin on mahdollista siis maksaa siitä, mitä mainonta on saanut aikaan.
Arstechnica toteutti havaintonsa perusteella pienen tempun. He kytkivät sivun sisältöä pois päältä, jos sivuston käyttäjä esti sivulla olevat mainokset. Tuloksena oli vaihteleva joukko reaktioita. Monet käyttäjät kytkivät mainoksien estäjät pois, toiset taas kritisoivat käytäntöä ja joidenkin mielestä ei ollut reilua toimia näin ilman ennakkovaroitusta. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että verkkomainostajilla on uusi temppu hihassaan mainosten perille saamiseksi.
Verkkomainonnan kanavat ja niiden tuotto
Interactive Advertising Bureaun eli iAb:n verkkoartikkelin mukaan verkkomainonnasta saadut voitot nousivat ennätykselliseen USD 6.3 miljardiin loppuneljänneksellä vuonna 2009. Tulojen määrä on artikkelin mukaan jonkin verran tippunut monena vuotena peräkkäin saavutetusta vuosittaisesta noin 22,7 miljardista. Tätä lukemaa tukee Wired:ssä vuonna 2007 julkaistu verkkoartikkeli, jossa koko vuoden tuloiksi ennustettiin 20-21 miljardia. Kuriositeettina näihin arvoihin voi verrata aikaisemmassa blogimerkinnässä Alternative Scenarios to THE “BANNER” YEARS mainittua varsin optimistista yli 36 miljardin odotusarvoa vuodelle 2011.
iAb:n artikkelissa mainittiin myös käytetyt mainostuskanavat ja niiden osuus verkkomarkkinoinnissa. Hakukoneisiin liitetty mainonta (search and display advertising) edusti suurinta osaa noin 47% osuudella. Kuvalliseen sisältöön perustuva mainonta, kuten bannerit ja digitaalinen video edustivat toiseksi suurinta osaa. Näistä digitaalinen video on nostanut suosiotaan ja sen kasvun odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun tekniikka sallii laajamittaisen digitaalisen videon levittämisen. Perinteisiin medioihin verrattuna verkkomainonnan osuus kaikesta mainonnasta nousi 8 prosentista 17 prosenttiin.
iAb:n artikkelissa mainittiin myös käytetyt mainostuskanavat ja niiden osuus verkkomarkkinoinnissa. Hakukoneisiin liitetty mainonta (search and display advertising) edusti suurinta osaa noin 47% osuudella. Kuvalliseen sisältöön perustuva mainonta, kuten bannerit ja digitaalinen video edustivat toiseksi suurinta osaa. Näistä digitaalinen video on nostanut suosiotaan ja sen kasvun odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun tekniikka sallii laajamittaisen digitaalisen videon levittämisen. Perinteisiin medioihin verrattuna verkkomainonnan osuus kaikesta mainonnasta nousi 8 prosentista 17 prosenttiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)