Tässä blogissa keskustelun keskipisteessä olevat online-mainonnan tekniset sovellukset eivät ole kaikille online-mainonnan muodoille olennaisia huomion kohteita. Internet on myös mullistanut keskustelukulttuurin, minkä seurauksena kuluttajilla on paljon tietolähteitä, joita hän voi hyödyntää ostopäätöstä tehdessään. Nämä blogit ja muut vapaan keskustelun alustat ovat myös mainonnan kannalta äärimmäisen tärkeitä.
Kyösti Pennasen vuonna 2009 Vaasan yliopiston Kauppatieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja nostaa esiin netti-kauppojen ja kuluttajien väliseen luottamukseen liittyviä ongelmia. Pennasen kirjoituksissa korostetaankin uudenlaista näkökulmaa kuluttajien luottamuksen, ja siten myös ostopäätöksen, synnyttämiseksi. Hän näkee aiemman keskustelun keskittyneen nimen omaan liian paljon teknologiaan, unohtaen sen prosessin, jossa kuluttajien luottamus, lojaalius ja ostopäätökset todellisuudessa muodostuvat.
Pennanen painottaa nettisivuissa yksinkertaisuutta ja neutraaleja värejä. Hän suhtautuu myös uusimpien teknologisten sovellusten, kuten video-sovellusten käyttöön varauksella. Suurin osa käyttäjistä on kuitenkin aivan tavallisia kuluttajia, joita uusimman teknologian esittely ei yleensä juurikaan kiinnosta. Raskaat sivut ja hitaat yhteydet voivat ennemminkin työntää kuluttajan kilpailevan yrityksen palveluihin.
Pennanen on siis täysin vastakkaisella linjalla tässä blogissa esiteltyjen Justin Fosterin näkemysten kanssa. Fosterin uskoo, että tekniset sovelukset omaksutaan nopeasti osaksi netti-sivuja, ja kuluttajat jopa vaativat tätä uuden teknologian hyödyntämistä. Pennasen näkemys netti-kaupan kenttään Suomessa vaikuttaa soveltuvan luonnollisemmin nimen omaan suomalaiseen netti-ympäristöön. Kuten Pennanen toteaakin suuri osa palvelun käyttäjistä ei tule sivuille ihailemaan uutta teknistä sovellusta, vaan etsimään tietoa ja kuluttamaan. Yleisesti netti-kauppojen sivut eivät ainakaan Suomessa ole niitä paikkoja, joissa kannattaa keskittyä näyttävyyteeen ja teknisiin hienouksiin. Netti-kauppojen sivuissa nopeus, loogisuus ja luotettavuus ovat varmasti paljon tärkeämpiä tekijöitä.
Pennanen, Kyösti (2009). The Initial Stages of Consumer Trust Building in e-Commerce. A Study of Finnish Consumers. Vaasan yliopisto.
Väitöskirja kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.uwasa.fi/julkaisusarjat/luettelo/?julkaisu=574
torstai 20. toukokuuta 2010
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Diaspora Social Network – A Great Idea
Scott Scanlonin verkkoartikkelissa esitellään uudenlaisen sosiaalisen verkon formaatti, jossa ei ole keskitettyä yhteyspistettä (hubia). Keskitetyn hubin haittapuolena on sen kyky kontrolloida verkkoliikennettä ja tallentaa käyttäjistä ja heidän kavereistaan tietoa, jota voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Sosiaalisen median tallentamasta tiedosta enemmän täällä. Uuden hajautetun sosiaalisen median nimi on Diaspora ja sen takana on pieni joukko New Yorkin yliopistosta valmistuneita uuden median ammattilaisia.
Diaspora aloittaa toimintansa näillä näkymin syyskuussa 2010.
Diaspora aloittaa toimintansa näillä näkymin syyskuussa 2010.
maanantai 17. toukokuuta 2010
Videon hyödyntäminen netti-kauppojen online-mainonnassa
Viimeisen vuoden aikana videon käyttö internetissä on kehittynyt nopeasti. Samalla sen online-mainonnassa saamat muodot ovat muuttuneet tehokkaammiksi ja tarkoitustaan paremmin palveleviksi. Kun videoita alettiin hyödyntää netti-kauppojen palveluissa, mukana oli vielä paljon erilaisia kokeiluja, joista suuri osa osoittautuikin epäonnistuneiksi. Nyt videoita käytetään enemmän, mutta järkevämmin.
Käytettäessä video-sisältöjä on huomattu, että sisällöt, joiden päätehtävä on viihdyttää katsojaa, eivät ole kovin tehokkaita varsinaisten ostopäätösten synnyttäjiä. Viihteelliset sisällöt toimivat paremmin brandin luojana ja vahvistajana. Viimeisen vuoden aikana netti-kauppojen hyödyntämät videosovellukset ovatkin kehittyneet kohti nopeampaa, sujuvampaa ja tehokkaampaa kaupankäyntiä.
Justin Foster, Video Commerce Consortiumin perustaja ja puheenjohtaja erottaa kolme merkittävää teknologista kehityssuuntaa videoiden hyödyntämisessä netti-kauppojen palveluissa. Ensinnäkin videot ovat kehittyneet interaktiivisempaan suuntaan. Netti-kauppa yritykset voivat nyt paremmin liittää videoiden yhteyteen elementtejä netti-sivuiltaan ja luoda näin videosta kuluttajalle kiinnostavamman kokemuksen. Myös ostopäätös on nopeaa tehdä videon aikana ja siirtyminen osto-palveluun on helppoa.
Toiseksi teknologiseksi kehityssuunnaksi Foster nostaa videoiden tehokkuuden voimistumisen. Monet merkittävät yritykset liittävät videopalveluihinsa suuria määriä oheistietoa tuotteista ja hyödyntävät myös videoista muotoiltuja esityksiä muilla tuoteiden esittelysivuilla. Eri esitysmuotoja osataan siis nyt paremmin hyödyntää useammissa käyttötarkoituksissa.
Kolmanneksi videoiden hyödyntämisessä tapahtuneeksi teknologiseksi kehitykseksi Foster mainitsee videoiden tuotannon automatisoimisen tai puoliautomatisoimisen. Netti-kaupat voivat nopeasti ja helposti itse tuottaa uusia videoita palveluihinsa. Tässä kehityksessä videon ja äänen käsittelyn helpottuminen on ollut ratkaisevassa roolissa. Muutaman sekunnin pituisista, tuotetta esittelvistä videopätkistä ja yksinkertaisista voice-over-ääniraidasta saadaan nopeasti ja jopa täysin automaattisesti luotua uusia esittelyvideoita valmiin kaavan mukaan.
Yritykset, jotka myyvät tuotteitaan internetin välityksellä, ovat viimeisen vuoden aikana ymmärtäneet videoiden aseman muuttuneen kuluttajien arjessa. Enää videota ei kannata nähdä ostokokemusta piristävänä lisänä, vaan se on netti-kaupalle välttämättömyys. Kuluttajat käyttävät päivittäin netti-tv- ja video-palveluja ja totuttuaan videoihin, he myös osaavat odottaa ja jopa vaatia niitä.
Foster näkee netti-kauppojen videoiden kehittyneen nopeasti parempaan suuntaan. Teknologiset kokeilut on tehty ja virheistä opittu. Lopulta ne, jotka osaavat luoda eri käyttötarkoituksiin parhaiten sopivat sisällöt tulevat menestymään. Tänä vuonna hän ennustaa internetissä kokeiltujen palvelujen siirtyvät nopeasti matkapuhelimiin. Tässä kehityksessä tullaan kohtaamaan suuria haasteita. Myös mobiili-video-palveluissa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka nopeiten omaksuvat uudet käyttöympäristöt ja niiden asettamat rajoitukset, sekä pystyvät luomaan niihin sopivia sisältöjä.
Artikkeli on julkaistu emarketer-sivustolla 14.5.2010 otsikolla Video E-Commerce: Beyond the Experimentation Stage.
Linkki artikkeliin: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007695
Käytettäessä video-sisältöjä on huomattu, että sisällöt, joiden päätehtävä on viihdyttää katsojaa, eivät ole kovin tehokkaita varsinaisten ostopäätösten synnyttäjiä. Viihteelliset sisällöt toimivat paremmin brandin luojana ja vahvistajana. Viimeisen vuoden aikana netti-kauppojen hyödyntämät videosovellukset ovatkin kehittyneet kohti nopeampaa, sujuvampaa ja tehokkaampaa kaupankäyntiä.
Justin Foster, Video Commerce Consortiumin perustaja ja puheenjohtaja erottaa kolme merkittävää teknologista kehityssuuntaa videoiden hyödyntämisessä netti-kauppojen palveluissa. Ensinnäkin videot ovat kehittyneet interaktiivisempaan suuntaan. Netti-kauppa yritykset voivat nyt paremmin liittää videoiden yhteyteen elementtejä netti-sivuiltaan ja luoda näin videosta kuluttajalle kiinnostavamman kokemuksen. Myös ostopäätös on nopeaa tehdä videon aikana ja siirtyminen osto-palveluun on helppoa.
Toiseksi teknologiseksi kehityssuunnaksi Foster nostaa videoiden tehokkuuden voimistumisen. Monet merkittävät yritykset liittävät videopalveluihinsa suuria määriä oheistietoa tuotteista ja hyödyntävät myös videoista muotoiltuja esityksiä muilla tuoteiden esittelysivuilla. Eri esitysmuotoja osataan siis nyt paremmin hyödyntää useammissa käyttötarkoituksissa.
Kolmanneksi videoiden hyödyntämisessä tapahtuneeksi teknologiseksi kehitykseksi Foster mainitsee videoiden tuotannon automatisoimisen tai puoliautomatisoimisen. Netti-kaupat voivat nopeasti ja helposti itse tuottaa uusia videoita palveluihinsa. Tässä kehityksessä videon ja äänen käsittelyn helpottuminen on ollut ratkaisevassa roolissa. Muutaman sekunnin pituisista, tuotetta esittelvistä videopätkistä ja yksinkertaisista voice-over-ääniraidasta saadaan nopeasti ja jopa täysin automaattisesti luotua uusia esittelyvideoita valmiin kaavan mukaan.
Yritykset, jotka myyvät tuotteitaan internetin välityksellä, ovat viimeisen vuoden aikana ymmärtäneet videoiden aseman muuttuneen kuluttajien arjessa. Enää videota ei kannata nähdä ostokokemusta piristävänä lisänä, vaan se on netti-kaupalle välttämättömyys. Kuluttajat käyttävät päivittäin netti-tv- ja video-palveluja ja totuttuaan videoihin, he myös osaavat odottaa ja jopa vaatia niitä.
Foster näkee netti-kauppojen videoiden kehittyneen nopeasti parempaan suuntaan. Teknologiset kokeilut on tehty ja virheistä opittu. Lopulta ne, jotka osaavat luoda eri käyttötarkoituksiin parhaiten sopivat sisällöt tulevat menestymään. Tänä vuonna hän ennustaa internetissä kokeiltujen palvelujen siirtyvät nopeasti matkapuhelimiin. Tässä kehityksessä tullaan kohtaamaan suuria haasteita. Myös mobiili-video-palveluissa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka nopeiten omaksuvat uudet käyttöympäristöt ja niiden asettamat rajoitukset, sekä pystyvät luomaan niihin sopivia sisältöjä.
Artikkeli on julkaistu emarketer-sivustolla 14.5.2010 otsikolla Video E-Commerce: Beyond the Experimentation Stage.
Linkki artikkeliin: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007695
torstai 13. toukokuuta 2010
Verkkomainonta ei sytytä pk-yrityksiä
Pienet ja keskisuuret yritykset eivät luota verkkomainontaan Pohjoismaissa. Tämä käy ilmi Googlen ja TNS Gallupin teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan kahdeksan kymmenestä pohjoismaisesta pk-yrityksestä, jolla on käytössään omat kotisivut, ei käytä lainkaan bannerimainontaa. Hakukonemainontaakin käyttää vain 30 prosenttia verkkosivuilla varustetuista pk-yrityksistä.
Tulokset ovat yllättäviä, sillä 65 prosentilla Pohjoismaiden pk-yrityksistä on omat verkkosivut. Jopa 78 prosenttia yrityksistä pitää sivujen vaikutusta positiivisena liiketoimintaan. Verkkomainonnasta ei kuitenkaan olla perillä. Lähes puolet yrityksistä myöntää suoraan, ettei ymmärrä verkkomainonnan toimivuutta. Hakukonemainonta on vielä bannerimainontaa vieraampaa. Google Suomen maajohtaja Anni Ronkainen on tuloksista ymmällään.
– On erittäin yllättävää, että teknologisesti edistyneissä pohjoismaissa verkkomarkkinoinnin hyödyntäminen on näin vähäistä. Yli kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista käyttää verkkoa, joten olisi luonnollista, että myös yritykset käyttäisivät tämän potentiaalin hyödykseen.
TNS Gallup haastatteli alkuvuodesta toteuttamaansa tutkimukseen 776 pk-yrityksen markkinointipäällikköä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.
Markkinointi & Mainonta (2010). Verkkomainonta ei sytytä pk-yrityksiä. Julkaistu 2.3.2010:
http://www.marmai.fi/uutiset/article380003.ece?s=l&wtm=Markkinointi_Mainonta/-02032010
Tulokset ovat yllättäviä, sillä 65 prosentilla Pohjoismaiden pk-yrityksistä on omat verkkosivut. Jopa 78 prosenttia yrityksistä pitää sivujen vaikutusta positiivisena liiketoimintaan. Verkkomainonnasta ei kuitenkaan olla perillä. Lähes puolet yrityksistä myöntää suoraan, ettei ymmärrä verkkomainonnan toimivuutta. Hakukonemainonta on vielä bannerimainontaa vieraampaa. Google Suomen maajohtaja Anni Ronkainen on tuloksista ymmällään.
– On erittäin yllättävää, että teknologisesti edistyneissä pohjoismaissa verkkomarkkinoinnin hyödyntäminen on näin vähäistä. Yli kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista käyttää verkkoa, joten olisi luonnollista, että myös yritykset käyttäisivät tämän potentiaalin hyödykseen.
TNS Gallup haastatteli alkuvuodesta toteuttamaansa tutkimukseen 776 pk-yrityksen markkinointipäällikköä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.
Markkinointi & Mainonta (2010). Verkkomainonta ei sytytä pk-yrityksiä. Julkaistu 2.3.2010:
http://www.marmai.fi/uutiset/article380003.ece?s=l&wtm=Markkinointi_Mainonta/-02032010
Verkkomainonta Facebookissa
Nielsenin verkkoartikkelin Facebook’s ads work pretty well mukaan verkkomainoksia voidaan mitata kolmella eri mittarilla. Nämä ovat mainoksen muistaminen, brändin tunnettavuuden lisääminen ja ostoaikeen herättäminen.
Nielsen testasi Facebookissa toimivien mainosten tehokkuutta näillä kolmella mittarilla. Mainosten sisällön muistaminen on perinteisiin verkkomainoksiin verrattuna 10% tehokkaampaa, brändin tunnettavuuden lisäys oli 4% ja 2% korotus ostoaikeen herättämiskyvyssä. Facebookin mainonta siis toimii. Artikkelin mukaan erityisen tehokasta mainonta oli silloin, kun mainoksessa mainittiin, että käyttäjän joku FB-kaveri käyttää mainostettavaa tuotetta. Facebook ystävillä on siis tehostava vaikutus eräänlaisen luottamuksen herättämisessä.
Perinteisiin medioihin verrattuna sosiaalinen media toimii hieman eri tavalla. Siinä missä perinteinen media perustuu lähinnä maksettuun kampanjointiin, sosiaalisessa mediassa on myös ansaittuja resursseja (eli käyttäjät, jotka voivat olla esim. faneja). Mitä enemmän tuotteella on uskollisia seuraajia, sitä helmpompaa ja halvempaa on myös mainonta.
Nielsenin artikkelia kohtaan on kuitenkin pakko esittää kritiikkiä. Toisen artikkelin mukaan Nielsen ja Facebook ovat toimineet yhteistyössä jo jonkin aikaa ja yhteistoiminnan alettua on Facebookin mainontakyvystä julkaistu vähän liiankin loistavia arvioita.
Nielsen testasi Facebookissa toimivien mainosten tehokkuutta näillä kolmella mittarilla. Mainosten sisällön muistaminen on perinteisiin verkkomainoksiin verrattuna 10% tehokkaampaa, brändin tunnettavuuden lisäys oli 4% ja 2% korotus ostoaikeen herättämiskyvyssä. Facebookin mainonta siis toimii. Artikkelin mukaan erityisen tehokasta mainonta oli silloin, kun mainoksessa mainittiin, että käyttäjän joku FB-kaveri käyttää mainostettavaa tuotetta. Facebook ystävillä on siis tehostava vaikutus eräänlaisen luottamuksen herättämisessä.
Perinteisiin medioihin verrattuna sosiaalinen media toimii hieman eri tavalla. Siinä missä perinteinen media perustuu lähinnä maksettuun kampanjointiin, sosiaalisessa mediassa on myös ansaittuja resursseja (eli käyttäjät, jotka voivat olla esim. faneja). Mitä enemmän tuotteella on uskollisia seuraajia, sitä helmpompaa ja halvempaa on myös mainonta.
Nielsenin artikkelia kohtaan on kuitenkin pakko esittää kritiikkiä. Toisen artikkelin mukaan Nielsen ja Facebook ovat toimineet yhteistyössä jo jonkin aikaa ja yhteistoiminnan alettua on Facebookin mainontakyvystä julkaistu vähän liiankin loistavia arvioita.
Mainoksien eston kääntöpuoli
"Kuvittele ylläpitäväsi ravintolaa, jonka asiakaskunnasta 40% ei söisi ravintolassa ja täten toisi ravintolalle tuloja".
Tähän ajatukseen kiteyttää verkkopalvelu arstechnica teknologiatietoisten kävijöidensä suhtautumista verkkomainoksia estäviin ohjelmiin artikkelissaan Why Ad Blocking is devastating to the sites you love. Arstechnica kokee, etteivät heidän asiakkaansa maksa. Sivuston ylläpito selittää tilannetta suhteellisen oudolta kuulostavalla skenaariolla. Mainosten esto ei varsinaisesti kriminalisoi ketään, mutta mainostulojen menettäminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työpaikkojen menetykseen. Toinen uhkakuva on tilanne, jossa tuloja menettänyt verkkopalvelu joutuu turvautumaan hyvin kyseenalaisen sisällön mainontaan muutoin asianmukaisella sivustolla. Viesti on, että jos käyttäjä haluaa suosimansa sivuston jatkavan toimintaa, mainosten tulisi antaa tehdä tehtävänsä.
Verkkomainontaa puolletaan myös sen toimintamallin avulla. Perinteisten medioiden ansaintamalleihin verrattuna verkkomainokset toimivat eri tavalla teknisestä toteutuksesta johtuen. Esimerkiksi televisiomainonnassa mainostajat maksavat potentiaalista saavuttaa katsojia, kun verkkomainonnassa maksetaan aktualisoituneista tuloksista eli käynneistä, hiiren klikkauksista jne. Verkkomainonnan ansaintamalli perustuu siihen, että kaikki internetissä tapahtuvaa voidaan seurata ja jäljittää. Näin on mahdollista siis maksaa siitä, mitä mainonta on saanut aikaan.
Arstechnica toteutti havaintonsa perusteella pienen tempun. He kytkivät sivun sisältöä pois päältä, jos sivuston käyttäjä esti sivulla olevat mainokset. Tuloksena oli vaihteleva joukko reaktioita. Monet käyttäjät kytkivät mainoksien estäjät pois, toiset taas kritisoivat käytäntöä ja joidenkin mielestä ei ollut reilua toimia näin ilman ennakkovaroitusta. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että verkkomainostajilla on uusi temppu hihassaan mainosten perille saamiseksi.
Tähän ajatukseen kiteyttää verkkopalvelu arstechnica teknologiatietoisten kävijöidensä suhtautumista verkkomainoksia estäviin ohjelmiin artikkelissaan Why Ad Blocking is devastating to the sites you love. Arstechnica kokee, etteivät heidän asiakkaansa maksa. Sivuston ylläpito selittää tilannetta suhteellisen oudolta kuulostavalla skenaariolla. Mainosten esto ei varsinaisesti kriminalisoi ketään, mutta mainostulojen menettäminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työpaikkojen menetykseen. Toinen uhkakuva on tilanne, jossa tuloja menettänyt verkkopalvelu joutuu turvautumaan hyvin kyseenalaisen sisällön mainontaan muutoin asianmukaisella sivustolla. Viesti on, että jos käyttäjä haluaa suosimansa sivuston jatkavan toimintaa, mainosten tulisi antaa tehdä tehtävänsä.
Verkkomainontaa puolletaan myös sen toimintamallin avulla. Perinteisten medioiden ansaintamalleihin verrattuna verkkomainokset toimivat eri tavalla teknisestä toteutuksesta johtuen. Esimerkiksi televisiomainonnassa mainostajat maksavat potentiaalista saavuttaa katsojia, kun verkkomainonnassa maksetaan aktualisoituneista tuloksista eli käynneistä, hiiren klikkauksista jne. Verkkomainonnan ansaintamalli perustuu siihen, että kaikki internetissä tapahtuvaa voidaan seurata ja jäljittää. Näin on mahdollista siis maksaa siitä, mitä mainonta on saanut aikaan.
Arstechnica toteutti havaintonsa perusteella pienen tempun. He kytkivät sivun sisältöä pois päältä, jos sivuston käyttäjä esti sivulla olevat mainokset. Tuloksena oli vaihteleva joukko reaktioita. Monet käyttäjät kytkivät mainoksien estäjät pois, toiset taas kritisoivat käytäntöä ja joidenkin mielestä ei ollut reilua toimia näin ilman ennakkovaroitusta. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että verkkomainostajilla on uusi temppu hihassaan mainosten perille saamiseksi.
Verkkomainonnan kanavat ja niiden tuotto
Interactive Advertising Bureaun eli iAb:n verkkoartikkelin mukaan verkkomainonnasta saadut voitot nousivat ennätykselliseen USD 6.3 miljardiin loppuneljänneksellä vuonna 2009. Tulojen määrä on artikkelin mukaan jonkin verran tippunut monena vuotena peräkkäin saavutetusta vuosittaisesta noin 22,7 miljardista. Tätä lukemaa tukee Wired:ssä vuonna 2007 julkaistu verkkoartikkeli, jossa koko vuoden tuloiksi ennustettiin 20-21 miljardia. Kuriositeettina näihin arvoihin voi verrata aikaisemmassa blogimerkinnässä Alternative Scenarios to THE “BANNER” YEARS mainittua varsin optimistista yli 36 miljardin odotusarvoa vuodelle 2011.
iAb:n artikkelissa mainittiin myös käytetyt mainostuskanavat ja niiden osuus verkkomarkkinoinnissa. Hakukoneisiin liitetty mainonta (search and display advertising) edusti suurinta osaa noin 47% osuudella. Kuvalliseen sisältöön perustuva mainonta, kuten bannerit ja digitaalinen video edustivat toiseksi suurinta osaa. Näistä digitaalinen video on nostanut suosiotaan ja sen kasvun odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun tekniikka sallii laajamittaisen digitaalisen videon levittämisen. Perinteisiin medioihin verrattuna verkkomainonnan osuus kaikesta mainonnasta nousi 8 prosentista 17 prosenttiin.
iAb:n artikkelissa mainittiin myös käytetyt mainostuskanavat ja niiden osuus verkkomarkkinoinnissa. Hakukoneisiin liitetty mainonta (search and display advertising) edusti suurinta osaa noin 47% osuudella. Kuvalliseen sisältöön perustuva mainonta, kuten bannerit ja digitaalinen video edustivat toiseksi suurinta osaa. Näistä digitaalinen video on nostanut suosiotaan ja sen kasvun odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun tekniikka sallii laajamittaisen digitaalisen videon levittämisen. Perinteisiin medioihin verrattuna verkkomainonnan osuus kaikesta mainonnasta nousi 8 prosentista 17 prosenttiin.
keskiviikko 12. toukokuuta 2010
Alternative Scenarios to THE “BANNER” YEARS
Internetmainonnan ehkä näkyvimpään työkaluun, banneriin sijoitetaan yhä kasvavassa määrin rahaa. Vuosien 2005-2006 välillä niihin sijoitetun pääoman määrä kasvoi 35% yli 16 miljardiin dollariin (USD). 2011 luvulla rahamäärän odotetaan kasvavan yli 36 miljardiin dollariin. Tästä huolimatta bannerit ovat niin ikään kasvattaneet negatiivista suosiotaan internetin käyttäjien keskuudessa ja koko ajan keksitään alati nokkelampia keinoja bannereiden ohittamiseksi. Nyt etsitään uusia verkkomainonnan keinoja ja ne ovat keskiössä tämän blogimerkinnän aiheena olevassa tutkimuksessa vuodelta 2008.
Koska käyttäjä voi kontrolloida bannereiden näkyvyyttä ja täten vaikuttavuutta sivua vierittämällä (selainikkunassa olevalla vierityspalkilla), jää bannereiden toivottu vaikutus alhaisemmaksi. Tästä on päästy ajatukseen verkkosivun taustakuvituksen hyödyntämiseen siten, että sisältö olisi aina näkyvissä. Vaihtoehtoisesti mainos olisi mahdollista esittää kokonaan verkkosivun sisällön "päällä". Molemmilla lähestymistavoilla on yksi välitön hyöty bannereihin nähden: bannereiden keskimääräinen koko on 468x60 kuvapistettä, siinä missä esimerkiksi taustakuva voi olla tätä paljonkin suurempi.
Verkkomarkkinoinnissa on mahdollista tehdä joko selkeä ylilyönti tai sitten pyrkiä mahdollisimman hienovaraiseen vaikutukseen. Verkkosivun taustakuvituksena toimiva mainos nähdään lähtökohtaisesti hienovaraisempana kuin sivun päälle kerroksittaisesti aseteltu mainos. HTML kielessä itsessään on tuki molemmille ratkaisuille, eli ylimääräisiä lisäohjelmistoja (nk. playereitä, plug-inejä, jne) ei välttämättä tarvita.
Verkkomarkkinoinnin saralla ajatellaan, että tärkein vaikutus verkkomainoksella on ollut silloin, kun käyttäjä muistaa brändin tietoisesti tai alitajuisesti. Tällöin mainos on istuttanut verkkopalvelun käyttäjään jonkinlaisen pysyvän vaikutelman, jota myöhemmin voidaan hyödyntää jossain muussa kampanjassa. Mikäli käyttäjälle on syntynyt alitajuisesti positiivinen vaikutelma mainoksesta jonka hän ehkä sulki nopeasti, on todennäköistä, että hän tulevilla kerroilla ottaa selvää, mistä mainostetussa asiassa oikeastaan on kysymys. Toisin sanoen, nekin mainokset jotka päätämme sulkea näkyvistä, vaikuttavat meihin. Paras keino siis on suojautua mainoksilta kokonaan siten, ettei niitä pääse näkemään lainkaan.
Tutkimuksessa tutkittiin taustakuville ja sisällön päälle asetetuille sisällöille perustuvien verkkomainoksien tehokkuutta perinteisiin bannereihin verrattuna. Taustakuvia käytettiin kahdella tavalla siten, että ensimmäisessä tapauksessa markkinointikuvitus esitettiin alisteisesti sivuston tekstille ja jälkimmäisessä mainoskuva oli selkein komponentti sivustolla. Tutkimuksessa käytettiin oikeaa kansainvälisen luottoyhtiön VISAn mainosta, joten kontrolliryhmälle sisältö oli varsin tuttu. Oikeaa verkkosivustoa simuloitiin siten, että testisivusto koostui viidestä sivusta, joista kolmannella esitettiin itse mainos.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että hienovaraisempi taustakuvana toimiva mainos on jokseenkin tehokkaampi kuin alleviivaavampi ja selkeästi sivuston tekstiä tärkeämmäksi nouseva mainoskuva. Toinen havainto koski hienovaraisen taustakuvan ja sivuston sivuilla esitetyn pienimuotoisemman mainoksen välillä. Sivun reunalla olevan mainoksen sanoma oli helpompaa tunnistaa tietoisesti, siinä missä taustakuvana toimivan kuvituksen sisältö oli helpompaa muistaa alitajuisesti.
Tuloksien perusteella syntyy triviaaleja ohjenuoria verkkomainonnan vaikuttavuuteen. Mikäli käyttäjälle halutaan syöttää nopea tietoinen ajatuspähkinä, on sivun reunalla toimiva mainos tehokkaampi. Jos taas halutaan synnyttää alitajuinen muisto, on hienovarainen taustakuva toimiva ratkaisu.
---
Nolan J. Taylor, Eleanor T. Loiacono, Richard T. Watson (2008). Alternative Scenarios to THE “BANNER” YEARS. Teoksessa: Communications of the ACM.
Koska käyttäjä voi kontrolloida bannereiden näkyvyyttä ja täten vaikuttavuutta sivua vierittämällä (selainikkunassa olevalla vierityspalkilla), jää bannereiden toivottu vaikutus alhaisemmaksi. Tästä on päästy ajatukseen verkkosivun taustakuvituksen hyödyntämiseen siten, että sisältö olisi aina näkyvissä. Vaihtoehtoisesti mainos olisi mahdollista esittää kokonaan verkkosivun sisällön "päällä". Molemmilla lähestymistavoilla on yksi välitön hyöty bannereihin nähden: bannereiden keskimääräinen koko on 468x60 kuvapistettä, siinä missä esimerkiksi taustakuva voi olla tätä paljonkin suurempi.
Verkkomarkkinoinnissa on mahdollista tehdä joko selkeä ylilyönti tai sitten pyrkiä mahdollisimman hienovaraiseen vaikutukseen. Verkkosivun taustakuvituksena toimiva mainos nähdään lähtökohtaisesti hienovaraisempana kuin sivun päälle kerroksittaisesti aseteltu mainos. HTML kielessä itsessään on tuki molemmille ratkaisuille, eli ylimääräisiä lisäohjelmistoja (nk. playereitä, plug-inejä, jne) ei välttämättä tarvita.
Verkkomarkkinoinnin saralla ajatellaan, että tärkein vaikutus verkkomainoksella on ollut silloin, kun käyttäjä muistaa brändin tietoisesti tai alitajuisesti. Tällöin mainos on istuttanut verkkopalvelun käyttäjään jonkinlaisen pysyvän vaikutelman, jota myöhemmin voidaan hyödyntää jossain muussa kampanjassa. Mikäli käyttäjälle on syntynyt alitajuisesti positiivinen vaikutelma mainoksesta jonka hän ehkä sulki nopeasti, on todennäköistä, että hän tulevilla kerroilla ottaa selvää, mistä mainostetussa asiassa oikeastaan on kysymys. Toisin sanoen, nekin mainokset jotka päätämme sulkea näkyvistä, vaikuttavat meihin. Paras keino siis on suojautua mainoksilta kokonaan siten, ettei niitä pääse näkemään lainkaan.
Tutkimuksessa tutkittiin taustakuville ja sisällön päälle asetetuille sisällöille perustuvien verkkomainoksien tehokkuutta perinteisiin bannereihin verrattuna. Taustakuvia käytettiin kahdella tavalla siten, että ensimmäisessä tapauksessa markkinointikuvitus esitettiin alisteisesti sivuston tekstille ja jälkimmäisessä mainoskuva oli selkein komponentti sivustolla. Tutkimuksessa käytettiin oikeaa kansainvälisen luottoyhtiön VISAn mainosta, joten kontrolliryhmälle sisältö oli varsin tuttu. Oikeaa verkkosivustoa simuloitiin siten, että testisivusto koostui viidestä sivusta, joista kolmannella esitettiin itse mainos.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että hienovaraisempi taustakuvana toimiva mainos on jokseenkin tehokkaampi kuin alleviivaavampi ja selkeästi sivuston tekstiä tärkeämmäksi nouseva mainoskuva. Toinen havainto koski hienovaraisen taustakuvan ja sivuston sivuilla esitetyn pienimuotoisemman mainoksen välillä. Sivun reunalla olevan mainoksen sanoma oli helpompaa tunnistaa tietoisesti, siinä missä taustakuvana toimivan kuvituksen sisältö oli helpompaa muistaa alitajuisesti.
Tuloksien perusteella syntyy triviaaleja ohjenuoria verkkomainonnan vaikuttavuuteen. Mikäli käyttäjälle halutaan syöttää nopea tietoinen ajatuspähkinä, on sivun reunalla toimiva mainos tehokkaampi. Jos taas halutaan synnyttää alitajuinen muisto, on hienovarainen taustakuva toimiva ratkaisu.
---
Nolan J. Taylor, Eleanor T. Loiacono, Richard T. Watson (2008). Alternative Scenarios to THE “BANNER” YEARS. Teoksessa: Communications of the ACM.
tiistai 11. toukokuuta 2010
ARE CULTURALLY CONGRUENT WEBSITES MORE EFFECTIVE? AN OVERVIEW OF A DECADE OF EMPIRICAL EVIDENCE
Tutkimuksen otsikko tarkoittaa vapaasti suomennettuna Ovatko kulttuurisesti yhdenmukaiset verkkosivustot tehokkaampia? Katsaus vuosikymmenen kestäneeseen empiiriseen tutkimukseen. Tutkielmassa vertaillaan riittävän korkeatasoisiksi luokiteltuja tutkimuksia verkkopalveluiden käytettävyydestä kulttuurisen yhdenmukaisuuteen rinnastettuna. Hypoteesina oli, että käytettävyys ja ymmärrettävyys kärsii mikäli käyttäjän kulttuuritaustaa ei huomioida.
Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella ennustettiin, että internetistä tulee kattavin ja helpoin tapa yhdistää tuottajat ja kuluttajat saman pöydän ääreen globaalisti. Näin onkin kieltämättä käynyt. Kuitenkin moni kansainvälinen yritys ylläpitää sivustoistaan erilaisia versioita, jotka ovat räätälöity juuri tietyille kulttuurisegmenteille. Eri maihin tähdätyt sivustot tarjoavat kielen lisäksi mm. erilaisia tuotevalikoimia, eri layoutteja, väriskeemoja ja navigaation muotoja palvellakseen haluamaansa kohderyhmää parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimuksesta käy ilmi, että mitä laajemmin yritys toimii verkossa, sitä tärkeämpää yritykselle on kulttuurisesti lokalisoidun verkkopalvelun laatiminen.
Kielellinen lokalisaatio toimii suhteessa verkkopalvelun/yrityksen tarjoamaan tuotevalikoimaan. Esimerkiksi lokalisoitu kieli synnytti positiivisia vaikutelmia etenkin silloin, kun tuotevalikoima oli laaja. Kielellä ei tuntunut olevan ratkaisevaa merkitystä silloin, kun tuotevalikoima oli suppea. Eräs merkittävä tekijä verkkosisällön toimivuudelle oli mm. se, oliko sisältö suunniteltu miehille vai naisille - näkökulma, joka on huomioitava globaalissa katsannossa. Kolmantena seikkana mainitaan, ettei kaikissa kulttuureissa tarvita aina samaa joukkoa verkkosivun ominaisuuksia. Eli mitä kansainvälisempi yritys on, sitä paremmin sen tulee tuntea lokalisaation vaatimat verkkopalvelun ominaisuudet.
Tutkimuksessa todetaan, että kulttuurisesti virtaviivaistetut sivustot ovat käytettävyydeltään selkeästi toimivampia. "Maailmankylässä" toki voi kyseenalaistaa, onko olemassa yhtä yksittäistä kulttuuria tai globaalia verkkoidentiteettiä. Ehkä kyseessä on kuitenkin verkkopalveluihin liittyvä kirjoittamaton normisto, jonka mukaan käyttäjä kokee sivuston kulttuurisesti neutraaliksi, kun se ei loukkaa käyttäjän taustaa millään lailla. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös tutkimusaukkoja, joten ehkä jatkotutkimuksilla verkkopalveluiden kulttuurisen yhdenmukaisuuden käsite tarkentuisi edelleen. Tekstissä internet nähdään "sittenkin vain kulttuurisesti herkkänä markkinointimediana".
Aineistoksi tutkimuksessa valikoitui 27 tutkimusta, jotka jakautuvat kymmenen vuoden ajalle. Koska internet kattaa valtaosan maailmasta, on helppoa nähdä, ettei aineisto riitä kattamaan edes murto-osaa kaikista mahdollisista kulttuuritaustoista. Muita tutkimisen arvoisia alueita mainitaan mm. ekonomiset, poliittiset ja lailliset seikat, jotka voivat vaikuttaa markkinointiin. Tutkimus maltillisesti kritisoi itseään olemalla ns. päänavaaja.
---
Vyncke & Brengman (2010). Are Culturally Congruent Websites More Effective? Teoksessa: Journal of Electronic Commerce Research (VOL 11, NO 1, 2010). Vrije Universiteit Brussel, Department of Business Economics and Strategic Management.
Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella ennustettiin, että internetistä tulee kattavin ja helpoin tapa yhdistää tuottajat ja kuluttajat saman pöydän ääreen globaalisti. Näin onkin kieltämättä käynyt. Kuitenkin moni kansainvälinen yritys ylläpitää sivustoistaan erilaisia versioita, jotka ovat räätälöity juuri tietyille kulttuurisegmenteille. Eri maihin tähdätyt sivustot tarjoavat kielen lisäksi mm. erilaisia tuotevalikoimia, eri layoutteja, väriskeemoja ja navigaation muotoja palvellakseen haluamaansa kohderyhmää parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimuksesta käy ilmi, että mitä laajemmin yritys toimii verkossa, sitä tärkeämpää yritykselle on kulttuurisesti lokalisoidun verkkopalvelun laatiminen.
Kielellinen lokalisaatio toimii suhteessa verkkopalvelun/yrityksen tarjoamaan tuotevalikoimaan. Esimerkiksi lokalisoitu kieli synnytti positiivisia vaikutelmia etenkin silloin, kun tuotevalikoima oli laaja. Kielellä ei tuntunut olevan ratkaisevaa merkitystä silloin, kun tuotevalikoima oli suppea. Eräs merkittävä tekijä verkkosisällön toimivuudelle oli mm. se, oliko sisältö suunniteltu miehille vai naisille - näkökulma, joka on huomioitava globaalissa katsannossa. Kolmantena seikkana mainitaan, ettei kaikissa kulttuureissa tarvita aina samaa joukkoa verkkosivun ominaisuuksia. Eli mitä kansainvälisempi yritys on, sitä paremmin sen tulee tuntea lokalisaation vaatimat verkkopalvelun ominaisuudet.
Tutkimuksessa todetaan, että kulttuurisesti virtaviivaistetut sivustot ovat käytettävyydeltään selkeästi toimivampia. "Maailmankylässä" toki voi kyseenalaistaa, onko olemassa yhtä yksittäistä kulttuuria tai globaalia verkkoidentiteettiä. Ehkä kyseessä on kuitenkin verkkopalveluihin liittyvä kirjoittamaton normisto, jonka mukaan käyttäjä kokee sivuston kulttuurisesti neutraaliksi, kun se ei loukkaa käyttäjän taustaa millään lailla. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös tutkimusaukkoja, joten ehkä jatkotutkimuksilla verkkopalveluiden kulttuurisen yhdenmukaisuuden käsite tarkentuisi edelleen. Tekstissä internet nähdään "sittenkin vain kulttuurisesti herkkänä markkinointimediana".
Aineistoksi tutkimuksessa valikoitui 27 tutkimusta, jotka jakautuvat kymmenen vuoden ajalle. Koska internet kattaa valtaosan maailmasta, on helppoa nähdä, ettei aineisto riitä kattamaan edes murto-osaa kaikista mahdollisista kulttuuritaustoista. Muita tutkimisen arvoisia alueita mainitaan mm. ekonomiset, poliittiset ja lailliset seikat, jotka voivat vaikuttaa markkinointiin. Tutkimus maltillisesti kritisoi itseään olemalla ns. päänavaaja.
---
Vyncke & Brengman (2010). Are Culturally Congruent Websites More Effective? Teoksessa: Journal of Electronic Commerce Research (VOL 11, NO 1, 2010). Vrije Universiteit Brussel, Department of Business Economics and Strategic Management.
Hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin tukena
Hyvin suuri osa internetsivuista markkinoi jotakin. Perinteiset mainokset ovat kaikkien tiedossa, mutta melko harva mainostaja ottaa huomioon hakukoneoptimointia. Juha Paananen tutki Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tietotekniikan osaston diplomityössään hakukoneoptimointia Primesoft Oy:lle vuonna 2006. Ainakin tuolloin aiheesta oli tehty hyvin vähän tutkimusta Suomessa, vaikka internetmarkkinointi kokonaisuutena on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava markkinoinnin osa-alue.
Miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin eri hakukoneita, kuten Googlea, siksi kaikki yritykset varmasti toivoisivat olevansa hakutulosten kärkipäässä, mutta vain muutamat tässä onnistuvat. Hakukoneoptimoinnilla yritykset voivat siinä onnistua. Lyhyesti sanottuna hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan internetsivuston muokkaamista sellaiseen muotoon, että hakukoneet luokittelevat sivuston mahdollisimman hyvin. Hakukoneet keräävät tietoja sivuilta automaattisesti. Hakukoneet koostuvat kolmesta osasta, hakurobotista, sivukannasta sekä tulostennäytesovelluksesta. Hakurobottien tehtävä on selata läpi sivuja ja lisätä ne sivutietokantaan. Robottien vierailun sivulla pystyy näkemään palvelinten lokitiedostoista tai etsimällä suoraan hakukoneista. Mikäli robotin vierailusta ei näy merkkiä, kannattaa ilmoittaa hakukoneisiin asiasta. Yleensä sivustot tulevat automaattisesti indeksoiduksi. Hakukoneoptimoijan tulee kehittää lista sanoista, joilla hän haluaa sivustonsa löytyvän. Lähteinä voidaan käyttää esimerkiksi omia tuoteryhmiä, palvelunimikkeitä ja internetistä löytyviä hakusanoja tilastoivia palveluita. Tärkeää on myös linkitys ulkopuolisilta sivuilta. Paljon käytettyjen sivujen linkit ovat luonnollisesti hyviä hakukonenäkyvyyteen.
Sivustoa luodessa ensimmäinen asia on osoite. Esimerkiksi www.kalastus.com -osoite löytyy jo osoitteen takia korkealta hakutuloksista. Tutkittaessa sivun HTML-koodia lähes ensimmäisenä vastaan tulee sivun otsikkotiedot (header) ja niiden sisällä otsikkotunniste (title), myös ne ovat hakuoptimoinnissa hyvin tärkeitä. Seuraavana koodissa ovat metatiedot, kuten avainsanat ja kuvaus. Näitä eivät hakukoneet kuitenkaan enää hyödynnä paljoakaan. Sen jälkeen pitää huomioida, että varsinaisessa sivun sisällössä tulee esille mahdollisimman paljon haluttuja hakusanoja, sillä tutkimusten mukaan ihmiset usein vain selailevat sivuja silmämääräisesti. Hakusanoja kannattaa lisätä sivuille paljon, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että sivun ulkonäkö tai luettavuus kärsisi. Tämän jälkeen sivuille pitäisi saada johtamaan mahdollisimman paljon linkkejä. Hyvä sisältö auttaa, mutta myös muita keinoja on. Linkkejä voi pyytää ulkopuolisilta sivustoilta tai sitten voi markkinoida sivuja ilmaisissa tai maksullisissa hakemistoissa. Mikäli hakurobotti ei ole vielä vieraillut sivuilla, voi hakukoneilla ilmoittaa sivujen olemassaolosta.
Osoitteet, joissa sivuston voi ilmoittaa eri hakukoneisiin.
Google: http://www.google.com/addurl
MSN: http://search.msn.com/docs/submit.aspx
Yahoo!: http://search.yahoo.com/info/submit.html
Paanasen Primesoftille tekemässä hakukoneoptimoinnissa tärkeintä oli oikeiden hakusanojen saaminen otsikkotietoihin sekä aiempaa parempi linkitys. Tulokset olivat hyvät: kun toukokuussa 2006 sivuilla kävi 350 kävijää kuukaudessa, oli syyskussa 2006 vierailijoita jo 1268 kuussa. Kävijöitä tuli erityisesti hakukoneiden kautta.
Paananen, Juha (2006). Hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin tukena. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikan osaston diplomityö.
Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061568
Miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin eri hakukoneita, kuten Googlea, siksi kaikki yritykset varmasti toivoisivat olevansa hakutulosten kärkipäässä, mutta vain muutamat tässä onnistuvat. Hakukoneoptimoinnilla yritykset voivat siinä onnistua. Lyhyesti sanottuna hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan internetsivuston muokkaamista sellaiseen muotoon, että hakukoneet luokittelevat sivuston mahdollisimman hyvin. Hakukoneet keräävät tietoja sivuilta automaattisesti. Hakukoneet koostuvat kolmesta osasta, hakurobotista, sivukannasta sekä tulostennäytesovelluksesta. Hakurobottien tehtävä on selata läpi sivuja ja lisätä ne sivutietokantaan. Robottien vierailun sivulla pystyy näkemään palvelinten lokitiedostoista tai etsimällä suoraan hakukoneista. Mikäli robotin vierailusta ei näy merkkiä, kannattaa ilmoittaa hakukoneisiin asiasta. Yleensä sivustot tulevat automaattisesti indeksoiduksi. Hakukoneoptimoijan tulee kehittää lista sanoista, joilla hän haluaa sivustonsa löytyvän. Lähteinä voidaan käyttää esimerkiksi omia tuoteryhmiä, palvelunimikkeitä ja internetistä löytyviä hakusanoja tilastoivia palveluita. Tärkeää on myös linkitys ulkopuolisilta sivuilta. Paljon käytettyjen sivujen linkit ovat luonnollisesti hyviä hakukonenäkyvyyteen.
Sivustoa luodessa ensimmäinen asia on osoite. Esimerkiksi www.kalastus.com -osoite löytyy jo osoitteen takia korkealta hakutuloksista. Tutkittaessa sivun HTML-koodia lähes ensimmäisenä vastaan tulee sivun otsikkotiedot (header) ja niiden sisällä otsikkotunniste (title), myös ne ovat hakuoptimoinnissa hyvin tärkeitä. Seuraavana koodissa ovat metatiedot, kuten avainsanat ja kuvaus. Näitä eivät hakukoneet kuitenkaan enää hyödynnä paljoakaan. Sen jälkeen pitää huomioida, että varsinaisessa sivun sisällössä tulee esille mahdollisimman paljon haluttuja hakusanoja, sillä tutkimusten mukaan ihmiset usein vain selailevat sivuja silmämääräisesti. Hakusanoja kannattaa lisätä sivuille paljon, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että sivun ulkonäkö tai luettavuus kärsisi. Tämän jälkeen sivuille pitäisi saada johtamaan mahdollisimman paljon linkkejä. Hyvä sisältö auttaa, mutta myös muita keinoja on. Linkkejä voi pyytää ulkopuolisilta sivustoilta tai sitten voi markkinoida sivuja ilmaisissa tai maksullisissa hakemistoissa. Mikäli hakurobotti ei ole vielä vieraillut sivuilla, voi hakukoneilla ilmoittaa sivujen olemassaolosta.
Osoitteet, joissa sivuston voi ilmoittaa eri hakukoneisiin.
Google: http://www.google.com/addurl
MSN: http://search.msn.com/docs/submit.aspx
Yahoo!: http://search.yahoo.com/info/submit.html
Paanasen Primesoftille tekemässä hakukoneoptimoinnissa tärkeintä oli oikeiden hakusanojen saaminen otsikkotietoihin sekä aiempaa parempi linkitys. Tulokset olivat hyvät: kun toukokuussa 2006 sivuilla kävi 350 kävijää kuukaudessa, oli syyskussa 2006 vierailijoita jo 1268 kuussa. Kävijöitä tuli erityisesti hakukoneiden kautta.
Paananen, Juha (2006). Hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin tukena. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikan osaston diplomityö.
Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061568
maanantai 10. toukokuuta 2010
Multimedian ja virtuaalitodellisuuden käsitteistö ennen (ja nyt)
Sam Inkisen vuonna 1994 valmistunut pro gradu on tehty aiheesta Multimediaalinen viestintä ja virtuaalitodellisuus - johdatus käsitteistöön ja problematiikkaan. Tutkielman keskiössä on virtuaalitodellisuus jota tutkitaan sekä viestintätieteiden että mediatieteen näkökulmista. Lähtökohtana on perinteinen multimedian käsitys. Tutkielma on valmistunut pitkälti toistakymmentä vuotta sitten, mutta käsitteet ovat ajankohtaisia joskin niiden sisältö on ajan kuluessa hieman muuttunut. Käsittääkseni 90- luvun alku ja melkeinpä loppukin oli aikaa, jolloin moni teknologia tuli ja meni ja niiden mukana myös käsitteistö oli vakiintumatonta. Tästä näkökulmasta Inkisen tutkielma oli todennäköisesti verrattaen ajankohtainen ja koenkin, että multimediatekniikan saralla käsitteistö on edelleen jokseenkin turbulenssissa.
Nykyään 3D-elokuvat tekevät tuloaan valtavirtakulttuuriin ja tästä näkökulmasta näin yhteyden myös verkkomainontaan, joka sekin varmasti jossain vaiheessa tulee hyödyntämään immersiivistä eli katsojan tilanteeseen upottavaa teknologiaa. Tässä tutkielmassa käytetään termiä virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) yleisesti, joskin käsite kattaa laajemman otannan teknologioista ja toteutustavoista kuin tämän hetkinen 3D-elokuva. Inkinen yhdistää virtuaalitodellisuuden tietoverkkoihin ja interaktiivisuuteen. Nykyisin virtuaaliteknologiaa käytetään markkinointikeinona esimerkiksi virtuaalisissa asuntonäytöissä. Tutkielmassa on selkeä futurologinen painotus joka vuotaa myös tähän blogimerkintään.
Yleisesti katsottuna tutkielma on tehty kvalitatiivisen tutkimusperinteen mukaisesti ja on Inkisenkin omien sanojen mukaan "pehmeällä menetelmällä" toteutettu. Kuten mainittu, sisällön näkökulmina ovat viestintätieteet ja mediatiede. Näiden lisäksi tutkielmassa nojataan mm. filosofian, semiotiikan ja tietotekniikan alueisiin eli monitieteisyyttä on tarjolla. Yllättäen työssä ei mennä psykologiaan ja siinä erityisesti behaviorismiin, mikä tuntuu nykyään olevan enemmän esillä. Tutkielmassa tarkastellaan kriittisessä valossa 90-luvun multimediaviestinnän käsitteistöä ja teknologiaa ja niitä ympäröivää keskustelua. Pääasiallinen aineisto koostuu Inkisen aiemmin laatiman multimedian bibliografian pohjalle. Bibliografista Inkinen on valinnut pro graduun sopivimmat teokset. Aineistona on käytetty myös ekskursioiden sisältöä, mm. MIT:n MediaLabiin. Tutkielmassa todetaan, että 90-luvulla multimedian retoriikkaa on hallinnut tietotekniikkakeskeisyys, minkä voi todennäköisesti nähdä reflektiona teknologisesta kasvusta ja sisällön puutteesta. Mielestäni nykyään käsitteistö on lähentynyt sisältöä käyttäjän ehdoilla ja tämä onkin osittain se suuntaus, joka tutkielmassa mainitaan (tai mainittiin aikanaan) toivottavana kehityssuuntana. Multimedian käsitteistön virtaviistaistaminen on tärkeää, sillä myös virtuaalitodellisuus voi perustua esimerkiksi hyperlinkkien varaan toimivaan navigaatioon.
Tutkimuksen tuloksista puhuttaessa täytyy mainita, että tutkielman ajallisen sijoittumisen ansiosta siinä mainitaan vahvoja perusteita sille, että tietoverkot ovat riittävän laajalle levinneitä ja käytettyjä että virtuaalitodellisuus voitaisiin valjastaa yleiseen käyttöön. Tälläistä mainintaa ei ehkä tulisi vastaan nykyään tehdyssä alan tutkimuksessa.
Inkinen, Sam (1994). Multimediaalinen viestintä ja virtuaalitodellisuus - johdatus käsitteistöön ja problematiikkaan. Vaasa: Viestintätieteiden pro gradu -tutkielma.
Nykyään 3D-elokuvat tekevät tuloaan valtavirtakulttuuriin ja tästä näkökulmasta näin yhteyden myös verkkomainontaan, joka sekin varmasti jossain vaiheessa tulee hyödyntämään immersiivistä eli katsojan tilanteeseen upottavaa teknologiaa. Tässä tutkielmassa käytetään termiä virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) yleisesti, joskin käsite kattaa laajemman otannan teknologioista ja toteutustavoista kuin tämän hetkinen 3D-elokuva. Inkinen yhdistää virtuaalitodellisuuden tietoverkkoihin ja interaktiivisuuteen. Nykyisin virtuaaliteknologiaa käytetään markkinointikeinona esimerkiksi virtuaalisissa asuntonäytöissä. Tutkielmassa on selkeä futurologinen painotus joka vuotaa myös tähän blogimerkintään.
Yleisesti katsottuna tutkielma on tehty kvalitatiivisen tutkimusperinteen mukaisesti ja on Inkisenkin omien sanojen mukaan "pehmeällä menetelmällä" toteutettu. Kuten mainittu, sisällön näkökulmina ovat viestintätieteet ja mediatiede. Näiden lisäksi tutkielmassa nojataan mm. filosofian, semiotiikan ja tietotekniikan alueisiin eli monitieteisyyttä on tarjolla. Yllättäen työssä ei mennä psykologiaan ja siinä erityisesti behaviorismiin, mikä tuntuu nykyään olevan enemmän esillä. Tutkielmassa tarkastellaan kriittisessä valossa 90-luvun multimediaviestinnän käsitteistöä ja teknologiaa ja niitä ympäröivää keskustelua. Pääasiallinen aineisto koostuu Inkisen aiemmin laatiman multimedian bibliografian pohjalle. Bibliografista Inkinen on valinnut pro graduun sopivimmat teokset. Aineistona on käytetty myös ekskursioiden sisältöä, mm. MIT:n MediaLabiin. Tutkielmassa todetaan, että 90-luvulla multimedian retoriikkaa on hallinnut tietotekniikkakeskeisyys, minkä voi todennäköisesti nähdä reflektiona teknologisesta kasvusta ja sisällön puutteesta. Mielestäni nykyään käsitteistö on lähentynyt sisältöä käyttäjän ehdoilla ja tämä onkin osittain se suuntaus, joka tutkielmassa mainitaan (tai mainittiin aikanaan) toivottavana kehityssuuntana. Multimedian käsitteistön virtaviistaistaminen on tärkeää, sillä myös virtuaalitodellisuus voi perustua esimerkiksi hyperlinkkien varaan toimivaan navigaatioon.
Tutkimuksen tuloksista puhuttaessa täytyy mainita, että tutkielman ajallisen sijoittumisen ansiosta siinä mainitaan vahvoja perusteita sille, että tietoverkot ovat riittävän laajalle levinneitä ja käytettyjä että virtuaalitodellisuus voitaisiin valjastaa yleiseen käyttöön. Tälläistä mainintaa ei ehkä tulisi vastaan nykyään tehdyssä alan tutkimuksessa.
Inkinen, Sam (1994). Multimediaalinen viestintä ja virtuaalitodellisuus - johdatus käsitteistöön ja problematiikkaan. Vaasa: Viestintätieteiden pro gradu -tutkielma.
Hyviä uutisia mainostaijlle
Internet-mainosten asettelu sivuille tulee olemaan tulevaisuudessa helpompaa uuden teknologian ansiosta. Toronton yliopistossa tehtyjen kehittelyjen myötä mainosten kokoa pystytään muokkaamaan mihin tahansa kokoon. Nykyisin Internet-mainokset ovat tietyn kokoisia, mikä vaikeuttaa muuta sivun suunnittelua. Myös iPhonella ja iPadilla selaillessa mainokset ovat tähän asti aiheuttanet käyttäjille päänvaivaa.
UofT Electricalin ja professori Parham Aarabin mukaan mainokset voidaan uuden tekniikan ansiosta muuttaa sopiviksi mihin tahansa tilaan. Aarabi puhui World Wide Web 2010 -konferenssissa Raleighssa huhtikuun lopussa. ”Currently, a significant portion of usable website spaces are not used for advertising because the standard size ads don't fit,"
Mainostajat voivat tehdä mainoksensa jatkossakin samalla tavalla, mutta uuden automaation avulla ne voidaan muuttaa uuteen kokoon helposti ja saada mahtumaan mihin tahansa tilaan. Aikaisemmin käyttämättä jäänyt tila voidaan nyt hyödyntää paremmin ja samalla sivun ulkonäkökin paranee. Aarabin mukaan uudesta teknologiasta on rutkasti hyötyä sekä mainostajille ja mainosten julkaisijoille.
Physorg (2010). New technology will mean shift for Internet advertising.
http://www.physorg.com/news190919283.html
UofT Electricalin ja professori Parham Aarabin mukaan mainokset voidaan uuden tekniikan ansiosta muuttaa sopiviksi mihin tahansa tilaan. Aarabi puhui World Wide Web 2010 -konferenssissa Raleighssa huhtikuun lopussa. ”Currently, a significant portion of usable website spaces are not used for advertising because the standard size ads don't fit,"
Mainostajat voivat tehdä mainoksensa jatkossakin samalla tavalla, mutta uuden automaation avulla ne voidaan muuttaa uuteen kokoon helposti ja saada mahtumaan mihin tahansa tilaan. Aikaisemmin käyttämättä jäänyt tila voidaan nyt hyödyntää paremmin ja samalla sivun ulkonäkökin paranee. Aarabin mukaan uudesta teknologiasta on rutkasti hyötyä sekä mainostajille ja mainosten julkaisijoille.
Physorg (2010). New technology will mean shift for Internet advertising.
http://www.physorg.com/news190919283.html
Netti ilman mainoksia
Kaikki ovat varmasti ärsyyntyneet joskus nettimainoksista. Yrität esimerkiksi lukea uutista Helsingin Sanomien verkkosivuilta, kun eteen hyppää välkkyvä mainos. Mainoksista voi päästä myös eroon. Mozilla Firefox -selaimen suosittu laajennus Adblock estää nettimainontaa. Myös Greasemonkey-ohjelmalla saa siivottua lähes kaikki mainokset. Vuonna 2006 kirjoitetun artikkelin mukaan Firefoxin Adblockin on ladannut noin kuusi miljoonaa ihmistä. Firefoxin ja Internet Explorerin uusimmissa versioissa on myös sisäänrakennettuja mainonnanestokeinoja.
Kauppatieteen ja psykologian ylioppilas Jesse Riekki tutki graduunsa nettimainontaa ja huomasi sen muuttuneen koko ajan aggressiivisemmaksi. Liikkuvia ja välkkyviä sekä vastavärejä ja voimakkaita kontrasteja käyttävät mainostajat tuntuvat ajattelevan, että mitä pahemmin mainos hyppää silmille, sitä parempi. Riekin mielestä suunta on väärä. Mainostettavan tuotteen mainoksen pitäisi kuvastaa tuotetta. Turha räväkkyys luo tuotteesta rauhattoman kuvan.
Vaikka mainoksiin käytetään yhä enemmän rahaa, menee osa niistä kuluttajilta täysin ohi. IAB Finlandin Nicklas Koski kertoo, että valtaosa käyttäjistä ei näe ponnahdusikkunoita lainkaan ja siksi sellaiset mainokset ovat vähenemässä. Mainostilojen myyjät eivät kuitenkaan ole huolissaan. Helsingin Sanomien markkinointipuolen Jani Ovaska uskoo, että suurin osa käyttäjistä ei osaa tai halua asentaa mainostenesto-ohjelmia. HS seuraa klikkausmääriä, jotka ovat kasvussa koko ajan. Mainosten tarve myös ymmärretään, sillä harva olisi valmis maksamaan esimerkiksi HS:n sivujen selailusta.
Venesmäki, Elina (2006). Netti ilman mainoksia. Luettavissa: http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/05/18/netti-ilman-mainoksia/
Kauppatieteen ja psykologian ylioppilas Jesse Riekki tutki graduunsa nettimainontaa ja huomasi sen muuttuneen koko ajan aggressiivisemmaksi. Liikkuvia ja välkkyviä sekä vastavärejä ja voimakkaita kontrasteja käyttävät mainostajat tuntuvat ajattelevan, että mitä pahemmin mainos hyppää silmille, sitä parempi. Riekin mielestä suunta on väärä. Mainostettavan tuotteen mainoksen pitäisi kuvastaa tuotetta. Turha räväkkyys luo tuotteesta rauhattoman kuvan.
Vaikka mainoksiin käytetään yhä enemmän rahaa, menee osa niistä kuluttajilta täysin ohi. IAB Finlandin Nicklas Koski kertoo, että valtaosa käyttäjistä ei näe ponnahdusikkunoita lainkaan ja siksi sellaiset mainokset ovat vähenemässä. Mainostilojen myyjät eivät kuitenkaan ole huolissaan. Helsingin Sanomien markkinointipuolen Jani Ovaska uskoo, että suurin osa käyttäjistä ei osaa tai halua asentaa mainostenesto-ohjelmia. HS seuraa klikkausmääriä, jotka ovat kasvussa koko ajan. Mainosten tarve myös ymmärretään, sillä harva olisi valmis maksamaan esimerkiksi HS:n sivujen selailusta.
Venesmäki, Elina (2006). Netti ilman mainoksia. Luettavissa: http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/05/18/netti-ilman-mainoksia/
lauantai 8. toukokuuta 2010
Google jyrää voimalla
Joni Salmisen pro gradu -tutkielmassa ”Power of Google: A Study of Online Advertising Exchange” käsitellään online-mainonnan toimintamekanismeja ja keinoja tavoittaa internetissä liikkuva kuluttaja. Tutkielma on laaja teoreettinen kuvaus online-mainonnan ilmiöstä. Tässä tuon esiin online mainonnan teknisen näkökulman kannalta olennaisia löydöksiä.
Teknisessä toteutuksessa online mainonnassa on noussut esiin toistuvia ongelmia. Bannerisokeus, eli huonosti sijoitettu mainos on yleisesti toistuva mainostajan virheestä johtuva ilmiö. Toinen mainonnan ongelmista liittyy ns. click fraudiin eli klikkauspetokseen. Tässä ilmiössä kyse on mainonnan toteuttajien moraalin puutteesta. Ilmiö on kuitenkin kaikille internetin käyttäjile tuttu. Kolmanneksi suureksi ongelmaksi tekniselle toimivuudelle nostetaan mainonnan välittäjän kyvyttömyys laadunvalvontaan. Näistä kolmesta mainonnan ongelmasta ensimmäinen ja kolmas koituvat lopulta mainostajan tappioksi, kuluttajan ohittaessa mainoksen. Toinen ongelmista eli klikkauspetos vaikeuttaa myös internetissä liikkujan toiminnan sujuvuutta.
Tutkielmassa esitellään perusteellisesti myös online-mainonnan hintojen määrittymistä. Sivuille mahtuvien mainosten määrä on rajallinen. Tästä johtuen sivujen kävijämäärien nousu nostaa suoraan myös sivulla esitettyjen mainosten hintaa. Kävijämäärän lasku vastaavasti laskee hintoja. Myös kävijöiden uskollisuus sivustolle vaikuttaa hintoihin. Tätä asiakkaan jatkuvaa sivustolle palaamistä yritykset pyrkivätkin selvittämään mainoskampanjoita suunniteltaessa.
Tutkielmassa keskiöön nousee Google ja yhtiön online-mainontaan liittyvän toiminnan rakenteet. Google-hakukoneen yhteydessä online-mainonta toteutuu sponsoroituina linkkeinä. Sponsoroidut linkit sijoittuvat googlen haun tuloksia esittelevällä sivulla ruudun ylälaitaan, ennen varsinaisia tuloksia ja ruudun oikeaan laitaan. Näiden linkkien myyntiin liittyy lukuisia tekijöitä, jotka määrittävät linkin hintaa ja sijoittumista sivulla. Linkit ovat tutkitusti toimiva tapa tavoittaa kuluttaja, koska ne nousevat esiin tilanteessa, jossa kuluttaja etsii tietoa tai palvelua. Tällaiset sponsoroidut linkit ovat ulkoasultaan varsinaisten tulosten näköisiä. Tämä Googlenkin ylläpitämä online-mainonnan muoto onkin teknisesti kaikkein yksinkertaisin. Tällaiset Mainokset tehdään näin vaikuttamaan kuluttajaa auttavilta enemmän kuin palvelua myyviltä.
Googlen tapaisessa linkkien myynnin ja online-mainonnan yleisemminkin ennustetaan jatkavan kasvuaan. Yhdysvalloissa alkanutta kehitystä seuraillen online-mainosten osuus tulee kasvamaan globaaleilla markkinoilla nopeasti. Online-mainonnan uskotaan kuitenkin kohtaavaan suuria haasteita 2011 alkaen, jolloin liikealan uskotaan nykyisessä muodossaan osoittautuvan liian vanhanaikaiseksi. Alan on mukauduttava nopeasti muuttuvaan online ympäristöön, jossa kuluttajan huomiosta täytyy tulevaisuudessa taistella nykyistä voimakkaammin. Online-mainnonnan tekniset sovellukset tulevat kohtaamaan suuria haasteita.
Salminen, Joni (2009). Power of Google: A Study of Online Advertising Exchange. Turku School of Economics.
Teknisessä toteutuksessa online mainonnassa on noussut esiin toistuvia ongelmia. Bannerisokeus, eli huonosti sijoitettu mainos on yleisesti toistuva mainostajan virheestä johtuva ilmiö. Toinen mainonnan ongelmista liittyy ns. click fraudiin eli klikkauspetokseen. Tässä ilmiössä kyse on mainonnan toteuttajien moraalin puutteesta. Ilmiö on kuitenkin kaikille internetin käyttäjile tuttu. Kolmanneksi suureksi ongelmaksi tekniselle toimivuudelle nostetaan mainonnan välittäjän kyvyttömyys laadunvalvontaan. Näistä kolmesta mainonnan ongelmasta ensimmäinen ja kolmas koituvat lopulta mainostajan tappioksi, kuluttajan ohittaessa mainoksen. Toinen ongelmista eli klikkauspetos vaikeuttaa myös internetissä liikkujan toiminnan sujuvuutta.
Tutkielmassa esitellään perusteellisesti myös online-mainonnan hintojen määrittymistä. Sivuille mahtuvien mainosten määrä on rajallinen. Tästä johtuen sivujen kävijämäärien nousu nostaa suoraan myös sivulla esitettyjen mainosten hintaa. Kävijämäärän lasku vastaavasti laskee hintoja. Myös kävijöiden uskollisuus sivustolle vaikuttaa hintoihin. Tätä asiakkaan jatkuvaa sivustolle palaamistä yritykset pyrkivätkin selvittämään mainoskampanjoita suunniteltaessa.
Tutkielmassa keskiöön nousee Google ja yhtiön online-mainontaan liittyvän toiminnan rakenteet. Google-hakukoneen yhteydessä online-mainonta toteutuu sponsoroituina linkkeinä. Sponsoroidut linkit sijoittuvat googlen haun tuloksia esittelevällä sivulla ruudun ylälaitaan, ennen varsinaisia tuloksia ja ruudun oikeaan laitaan. Näiden linkkien myyntiin liittyy lukuisia tekijöitä, jotka määrittävät linkin hintaa ja sijoittumista sivulla. Linkit ovat tutkitusti toimiva tapa tavoittaa kuluttaja, koska ne nousevat esiin tilanteessa, jossa kuluttaja etsii tietoa tai palvelua. Tällaiset sponsoroidut linkit ovat ulkoasultaan varsinaisten tulosten näköisiä. Tämä Googlenkin ylläpitämä online-mainonnan muoto onkin teknisesti kaikkein yksinkertaisin. Tällaiset Mainokset tehdään näin vaikuttamaan kuluttajaa auttavilta enemmän kuin palvelua myyviltä.
Googlen tapaisessa linkkien myynnin ja online-mainonnan yleisemminkin ennustetaan jatkavan kasvuaan. Yhdysvalloissa alkanutta kehitystä seuraillen online-mainosten osuus tulee kasvamaan globaaleilla markkinoilla nopeasti. Online-mainonnan uskotaan kuitenkin kohtaavaan suuria haasteita 2011 alkaen, jolloin liikealan uskotaan nykyisessä muodossaan osoittautuvan liian vanhanaikaiseksi. Alan on mukauduttava nopeasti muuttuvaan online ympäristöön, jossa kuluttajan huomiosta täytyy tulevaisuudessa taistella nykyistä voimakkaammin. Online-mainnonnan tekniset sovellukset tulevat kohtaamaan suuria haasteita.
Salminen, Joni (2009). Power of Google: A Study of Online Advertising Exchange. Turku School of Economics.
Googlen adwordsien saapuminen Suomeen
Teknisissä ominaisuuksissa online-mainonnassa uskottiin sponsoroituihin linkkeihin eli adwordseihin. Mainostyyppinä sponsoroidut linkit toimivat sijoittumalla käyttäjän itse tekemän haun tuloksiin. Linkkejä seurattiin Googlen mukaan 4 tai 5 kertaa enemmän kuin internet-mainosten linkkejä yleensä.
Googlen saapuessa Helsinkiin suomalaisilla mainosmarkkinoilla vallitsi outo kuilu kuluttajien internet-kayton määrän ja online-mainonnan määrän välillä. Google olikin varmasti suuressa roolissa kasvattamassa suomalaisen online-mainnonnan markkinaosuutta.
Googlen Suomeen saapumisesta uutisoi Digitoday.fi 17 1.2007.
torstai 6. toukokuuta 2010
Mainonnan muodot ja sisältö www-ympäristössä
World Wide Web tarjoaa keinot monipuoliseen mainonnan toteuttamiseen. Mainonnan onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät niin mainoksessa kuin sen ympäristössäkin.
Kristian Jokela tutki markkinoinnin pro gradu -tutkielmassaan vuonna 2008 mainonnan muotoja ja sisältöä www-ympäristössä. Hän analysoi joitakin internet-mainoksia ja huomioi, että useat eri tekijät vaikuttavat mainoksen onnistumiseen. Mainoksen koko, sijainti, väri, kuvallinen sisältö sekä animaatio kiinnittävät käyttäjän huomion. Myös konteksti, jossa mainos esitetään, vaikuttaa mainokseen suhtautumiseen.
Jokela esitteli työssään www:tä mainosvälineenä. Kuten muuallakin mediassa mainokset joutuvat taistelemaan huomiosta toisten mainosten kanssa. Tutkimusten mukaan mainosten yleistyttyä, niiden huomioimen on vähentynyt. Ihmiset eivät enää kiinnitä huomiota mainoksiin, jos niitä on kaikkialla. Nielsen on käyttänyt termiä ”bannerisokeus.” Jos käyttäjä etsii jotain tiettyä tietoa, hän suodattaa mainokset pois alitajuisesti, vaikka ne hyppäisivät ns. silmille. Mainoksen tulisi siis näkyä, mutta ei toisaalta ärsyttää. Jokela ottaa esille markkinointi termit push- ja pull-mainonta. Push-markkinoinnilla tarkoitetaan sitä, että mainontaa työnnetään kuluttajan silmille ilman tämän toivomusta. Pull-mainonta taas on suunnattu kuluttaijlle, jotka ovat jo alunperin kiinnostuneita tuotteesta tai palvelusta. Internet-mainonnassa on kuitenkin vaikea sanoa kumpaan kategoriaan kuuluu ponnahdusikkuna, joka mainostaa tuotetta, josta käyttäjä on kiinnostunut. Mainosten kiinnostavuutta on tutkittu ”klikkausprosentteja” laskien. On huomattu, että klikkausprosentit bannereilla ovat nykyään hyvin alhaisia suhteessa niiden saamiin näyttöihin, enää vain 0,2 %. Suuri osa klikkauksista tapahtuu silloin, kun käyttäjä on etsimässä lisätietoa. Vain joka viides klikkaa banneria sen ulkonäön vuoksi.
Jokela käy läpi erilaisia interne-mainonnan muotoja. Niistä tässä vain muutamia huomiota, sillä aiemmassa blogimerkinnässä niihin paneuduttiin tarkemmin.
Mainoksilla voidaan katsoa olevan kaksi pääkategoriaa, sivun sisäiset, ”in-page-mainokset”, sekä sivun ulkoiset, ”out-of page” -mainokset. Sivun ulkopuoliset mainokset, kuten pop-upit aukevat erillisessä ikkunoissa. Ne voidaan vielä jakaa sivun päällisiin mainoksiin (ponnahdusikkunat), sivujen välisiin mainoksiin (interstitiaalit) sekä in-stream-mainoksiin (mainoksia video-streamien välissä). Sivujen sisäisisille mainoksille taas on varattu paikka itse sivujen sisältä, joten ne ovat riippuvaisia ympäristöstä, jossa ne esitetään.
Interstitiaalit eli välisivut esiteltiin jo aiemmin, mutta ne ovat siis mainoksia ennen varsinaiselle kohdesivulle siirtymistä tai kahden sisältösivun välissä olevia mainoksia. Ponnahdusikkunat Jokela jakaa pop-undereihin ja pop-upeihin. Kuten nimistä voi päätellä, pop-up hyppää selaimen eteen ja pop-underit jäävät taakse, jolloin käyttäjä saattaa huomata ne vasta selaimen suljettuaan.
Rich media -mainokset ovat yleistyneet valtavasti. Niissä yhdistetään liikkuvaa kuvaa, interaktiivisia elementtejä sekä ääntä. Rich media -mainokset aktivoituvat yleensä vasta, kun käyttäjä tuo hiiren mainoksen päälle. Mainokset kestävät yleensä 10-20 sekuntia ja poistuvat tämän jälkeen itsestään. Ponnahdusikkunoiden tapaan ne näkyvät yleensä kaiken muun päällä ja ne koetaan siksi usein ärsyttävinä. Jokelan käyttämässä esimerkissä New York Times -lehden sivustolla kaksi miestä käy keskustelua, toinen heistä nousee tikkaita ylös ja ikäänkuin korjaa viestiä. Hahmot alkavat liikkua vasta, kun niiden päälle vie hiiren.
Varsinaisessa tutkielmassaan Jokela kävi tarkemmin läpi kolmea mainosta ja mietti niiden toimivuutta. Ensimmäisessä käytettiin rich media-elementtiä, joka veti tehokkaasti huomion puoleensa. Vaikka sivulla oli paljon muutakin liikettä, mainoksen koko, rich median luova käyttö ja konteksti, jossa se esitettiin, auttoivat sen näkyvyydessä. Toisessa mainoksessa oli tyydytty tekstimainontaan, jossa annettiin lupauksia palkinnosta. Kolmas mainos oli urheilusivuilla, jonne mainos oli suunniteltukin. Kaikissa mainostettiin peliä, jonne mainostaja toivoi käyttäjien klikkaavan itsensä. Yhteenvetona Jokela huomioi, että suurikokoiset mainokset sekä rich mediaa käyttäneet mainokset huomioitiin parhaiten. Monissa mainoksissa huijataan pelaamaan peliä, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä mainostettavan tuotteen kanssa. Näin ollen mainoksella eli pelillä ei lopulta saatukaan huomiota tuotteelle vain ainoastaan pelille.
Jokela, Kristian (2008). Mainonnan muodot ja sisältö www-ympäristössä. Vaasa: Vaasan yliopisto, markkinoinnin pro gradu -tutkielma.
Luettavissa: http://www.tritonia.fi/?d=244&l=1&g=abstract&abs=2959
Kristian Jokela tutki markkinoinnin pro gradu -tutkielmassaan vuonna 2008 mainonnan muotoja ja sisältöä www-ympäristössä. Hän analysoi joitakin internet-mainoksia ja huomioi, että useat eri tekijät vaikuttavat mainoksen onnistumiseen. Mainoksen koko, sijainti, väri, kuvallinen sisältö sekä animaatio kiinnittävät käyttäjän huomion. Myös konteksti, jossa mainos esitetään, vaikuttaa mainokseen suhtautumiseen.
Jokela esitteli työssään www:tä mainosvälineenä. Kuten muuallakin mediassa mainokset joutuvat taistelemaan huomiosta toisten mainosten kanssa. Tutkimusten mukaan mainosten yleistyttyä, niiden huomioimen on vähentynyt. Ihmiset eivät enää kiinnitä huomiota mainoksiin, jos niitä on kaikkialla. Nielsen on käyttänyt termiä ”bannerisokeus.” Jos käyttäjä etsii jotain tiettyä tietoa, hän suodattaa mainokset pois alitajuisesti, vaikka ne hyppäisivät ns. silmille. Mainoksen tulisi siis näkyä, mutta ei toisaalta ärsyttää. Jokela ottaa esille markkinointi termit push- ja pull-mainonta. Push-markkinoinnilla tarkoitetaan sitä, että mainontaa työnnetään kuluttajan silmille ilman tämän toivomusta. Pull-mainonta taas on suunnattu kuluttaijlle, jotka ovat jo alunperin kiinnostuneita tuotteesta tai palvelusta. Internet-mainonnassa on kuitenkin vaikea sanoa kumpaan kategoriaan kuuluu ponnahdusikkuna, joka mainostaa tuotetta, josta käyttäjä on kiinnostunut. Mainosten kiinnostavuutta on tutkittu ”klikkausprosentteja” laskien. On huomattu, että klikkausprosentit bannereilla ovat nykyään hyvin alhaisia suhteessa niiden saamiin näyttöihin, enää vain 0,2 %. Suuri osa klikkauksista tapahtuu silloin, kun käyttäjä on etsimässä lisätietoa. Vain joka viides klikkaa banneria sen ulkonäön vuoksi.
Jokela käy läpi erilaisia interne-mainonnan muotoja. Niistä tässä vain muutamia huomiota, sillä aiemmassa blogimerkinnässä niihin paneuduttiin tarkemmin.
Mainoksilla voidaan katsoa olevan kaksi pääkategoriaa, sivun sisäiset, ”in-page-mainokset”, sekä sivun ulkoiset, ”out-of page” -mainokset. Sivun ulkopuoliset mainokset, kuten pop-upit aukevat erillisessä ikkunoissa. Ne voidaan vielä jakaa sivun päällisiin mainoksiin (ponnahdusikkunat), sivujen välisiin mainoksiin (interstitiaalit) sekä in-stream-mainoksiin (mainoksia video-streamien välissä). Sivujen sisäisisille mainoksille taas on varattu paikka itse sivujen sisältä, joten ne ovat riippuvaisia ympäristöstä, jossa ne esitetään.
Interstitiaalit eli välisivut esiteltiin jo aiemmin, mutta ne ovat siis mainoksia ennen varsinaiselle kohdesivulle siirtymistä tai kahden sisältösivun välissä olevia mainoksia. Ponnahdusikkunat Jokela jakaa pop-undereihin ja pop-upeihin. Kuten nimistä voi päätellä, pop-up hyppää selaimen eteen ja pop-underit jäävät taakse, jolloin käyttäjä saattaa huomata ne vasta selaimen suljettuaan.
Rich media -mainokset ovat yleistyneet valtavasti. Niissä yhdistetään liikkuvaa kuvaa, interaktiivisia elementtejä sekä ääntä. Rich media -mainokset aktivoituvat yleensä vasta, kun käyttäjä tuo hiiren mainoksen päälle. Mainokset kestävät yleensä 10-20 sekuntia ja poistuvat tämän jälkeen itsestään. Ponnahdusikkunoiden tapaan ne näkyvät yleensä kaiken muun päällä ja ne koetaan siksi usein ärsyttävinä. Jokelan käyttämässä esimerkissä New York Times -lehden sivustolla kaksi miestä käy keskustelua, toinen heistä nousee tikkaita ylös ja ikäänkuin korjaa viestiä. Hahmot alkavat liikkua vasta, kun niiden päälle vie hiiren.
Varsinaisessa tutkielmassaan Jokela kävi tarkemmin läpi kolmea mainosta ja mietti niiden toimivuutta. Ensimmäisessä käytettiin rich media-elementtiä, joka veti tehokkaasti huomion puoleensa. Vaikka sivulla oli paljon muutakin liikettä, mainoksen koko, rich median luova käyttö ja konteksti, jossa se esitettiin, auttoivat sen näkyvyydessä. Toisessa mainoksessa oli tyydytty tekstimainontaan, jossa annettiin lupauksia palkinnosta. Kolmas mainos oli urheilusivuilla, jonne mainos oli suunniteltukin. Kaikissa mainostettiin peliä, jonne mainostaja toivoi käyttäjien klikkaavan itsensä. Yhteenvetona Jokela huomioi, että suurikokoiset mainokset sekä rich mediaa käyttäneet mainokset huomioitiin parhaiten. Monissa mainoksissa huijataan pelaamaan peliä, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä mainostettavan tuotteen kanssa. Näin ollen mainoksella eli pelillä ei lopulta saatukaan huomiota tuotteelle vain ainoastaan pelille.
Jokela, Kristian (2008). Mainonnan muodot ja sisältö www-ympäristössä. Vaasa: Vaasan yliopisto, markkinoinnin pro gradu -tutkielma.
Luettavissa: http://www.tritonia.fi/?d=244&l=1&g=abstract&abs=2959
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Uusi media kuvailmaisun muuttajana
Uuden median tuotteiden tulee mukautua esittämisalustaansa ja kanavaansa. Historiallisesti elävän kuvan esittämisessä ei kuvaa olla jouduttu muokkaamaan yhtä moneen eri käyttötarkoitukseen. Myös online-mainonnassa kuvailmaisua suunniteltaessa on otettava huomioon kuvan koko, mittasuhteet ja muut päätelaitteen asettamat rajoitukset, kuten latausnopeus.
Artikkelissaan uuden median muotokieli: ruudun koko, näkökulman suhde ja digitekstuaalisuus (The Shape of New Media: Screen Space, Aspect Ratios, and Digitextuality) Harper Cossar esittelee, kuinka alunperin analogiselle laajakuvalla syntyneet esittämisen tavat ovat siirtyneet digitaalisiin esityskanaviin. Online mainonta, netti-pohjaiset elokuvasarjat, kuten myös Pixarin animaatioelokuvat ovat omaksuneet kuvailmaisun muotoja, kuten alkuperäisen kuva-alan jatkaminen mustalla palkilla (letterboxing).
Digitaalisen kulttuurin kuvailmaisuun on pyritty luomaan ratkaisuja, joiden avulla yhä valtavammaksi kasvavaa elävän kuvan määrää ja muotoja voidaan käsitellä ilman, että tekijöiden tavoittelema kuvailmaisu kärsii. Monissa ratkaisuissa kuitenkin osa laajakuvailmaisun esteettisyydestä on jäänyt uusien päätelaitteiden asettamien rajoitusten jalkoihin.
Lähtökohtaisesti kuva-alan kokoa muutteaessa ei luonnollisestikaan haluta muuttaa kuvan objektien suhteita, mikä aiheuttaisi epärealistisen vaikutelman. Tämä johti analogiosen kuvailmaisun ”letterboxaukseen”, kun 2.35:1 -suhteella kuvattuja elokuvia alettiin esittää televisiossa, jonka kuvasuhde on 4:3. Tämä sama periaate kuvasuhteiden luonnollisuudesta vallitsee edelleen uuden median esitysmuodoissa.
Animaatio-elokuvistaan tunnettu Pixar on lähtenyt ratkaisemaan tätä kuva-ilmaisullista ongelmaa kuva-alan leikkaamisella (colonization). Digitalisoitumisen alkuaikoina tuottajat tekivät useampia eri julkaisuja samasta tuotteesta, tarkoituksen mukaan. Pixarin ratkaisu on täysin digitekstuaalisessa kuva-alassa, jossa kuvan objekteilla ei ole pysyviä suhteita. Elokuvateatterissa nähty Pixar-elokuva ei tästä syystä ole kuvailmaisullisesti sama kuin kotivideolta katsottu. Objektit asetellaan kuvailmaisullisesti miellyttävään asemaan uudestaan uutta julkaisumuotoa varten.
Kuva Pixarin kuvan rajaamisesta
Uuden median tilan käytön ja kuvailmaisun kehitys ei kuitenkaan Cossarin mukaan tule päättymään digitekstuaalisuuteen. Hän näkee ilmaisun olevan liikkeessä kohti näkyvämpää transtekstuaalisuutta. Uuden median eri muodot, kuten online-mainonta keskustelevat tulevaisuudessa yhä enemmän muiden median muotojen kanssa myös kuvailmaisusta. Esimerkiksi tietokone pelien kuvailmaisu voi siirtyä myös muihin uuden median tuotteisiin. Esimerkiksi tietokonepelien kuvailmaisu voi siirtyä myös muihin uuden median tuotteisiin.
Cossar, Harper (2009). The Shape of New Media: Screen Space, Aspect Ratios, and Digitextuality. Julkaisussa: The Journal of Film and Video 61: 4: 2009. The Board of Trustees of the University of Illinois
Artikkelissaan uuden median muotokieli: ruudun koko, näkökulman suhde ja digitekstuaalisuus (The Shape of New Media: Screen Space, Aspect Ratios, and Digitextuality) Harper Cossar esittelee, kuinka alunperin analogiselle laajakuvalla syntyneet esittämisen tavat ovat siirtyneet digitaalisiin esityskanaviin. Online mainonta, netti-pohjaiset elokuvasarjat, kuten myös Pixarin animaatioelokuvat ovat omaksuneet kuvailmaisun muotoja, kuten alkuperäisen kuva-alan jatkaminen mustalla palkilla (letterboxing).
Digitaalisen kulttuurin kuvailmaisuun on pyritty luomaan ratkaisuja, joiden avulla yhä valtavammaksi kasvavaa elävän kuvan määrää ja muotoja voidaan käsitellä ilman, että tekijöiden tavoittelema kuvailmaisu kärsii. Monissa ratkaisuissa kuitenkin osa laajakuvailmaisun esteettisyydestä on jäänyt uusien päätelaitteiden asettamien rajoitusten jalkoihin.
Lähtökohtaisesti kuva-alan kokoa muutteaessa ei luonnollisestikaan haluta muuttaa kuvan objektien suhteita, mikä aiheuttaisi epärealistisen vaikutelman. Tämä johti analogiosen kuvailmaisun ”letterboxaukseen”, kun 2.35:1 -suhteella kuvattuja elokuvia alettiin esittää televisiossa, jonka kuvasuhde on 4:3. Tämä sama periaate kuvasuhteiden luonnollisuudesta vallitsee edelleen uuden median esitysmuodoissa.
Animaatio-elokuvistaan tunnettu Pixar on lähtenyt ratkaisemaan tätä kuva-ilmaisullista ongelmaa kuva-alan leikkaamisella (colonization). Digitalisoitumisen alkuaikoina tuottajat tekivät useampia eri julkaisuja samasta tuotteesta, tarkoituksen mukaan. Pixarin ratkaisu on täysin digitekstuaalisessa kuva-alassa, jossa kuvan objekteilla ei ole pysyviä suhteita. Elokuvateatterissa nähty Pixar-elokuva ei tästä syystä ole kuvailmaisullisesti sama kuin kotivideolta katsottu. Objektit asetellaan kuvailmaisullisesti miellyttävään asemaan uudestaan uutta julkaisumuotoa varten.
Kuva Pixarin kuvan rajaamisesta
Uuden median tilan käytön ja kuvailmaisun kehitys ei kuitenkaan Cossarin mukaan tule päättymään digitekstuaalisuuteen. Hän näkee ilmaisun olevan liikkeessä kohti näkyvämpää transtekstuaalisuutta. Uuden median eri muodot, kuten online-mainonta keskustelevat tulevaisuudessa yhä enemmän muiden median muotojen kanssa myös kuvailmaisusta. Esimerkiksi tietokone pelien kuvailmaisu voi siirtyä myös muihin uuden median tuotteisiin. Esimerkiksi tietokonepelien kuvailmaisu voi siirtyä myös muihin uuden median tuotteisiin.
Cossar, Harper (2009). The Shape of New Media: Screen Space, Aspect Ratios, and Digitextuality. Julkaisussa: The Journal of Film and Video 61: 4: 2009. The Board of Trustees of the University of Illinois
Mainonta Internet-sivuilla - tavat ja tekniikat
Tomi Pesonen esittelee internet-mainonnan eri välineitä Vaasan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Mainonta Internet-sivuilla – tavat ja tekniikat. Vuonna 2008 valmistuneessa työssä Pesonen selvitti millä eri tavoin mainontaa Internet-sivuilla ja hakukoneissa voidaan toteuttaa. Teoreettisessa katsauksessa hän kävi läpi eri mainostekniikoita ja sitä, miten hakukoneita voidaan hyödyntää mainonnan välineenä. Työssä käydään läpi myös mainonnan seurantamenetelmiä, kuten lokitiedostojen ja evästeiden hyödyntämistä.
Internet-mainonta alkoi toden teolla 1990-luvun alkupuolella, jolloin ensimmäiset graafiset Internet-selaimet julkaistiin (Mosaic 1993, Netscape Navigator 1994). Graafisten selaimien myötä Internetin kehitys nopeutui huomattavasti ja vuonna 1994 kehitettiin mainosbannerit, jotka ovat siitä lähtien olleet yleisimmät Internet-sivujen mainosmuodot. Aluksi bannereissa oli koko ajan sama visuaalinen ja/tai tekstuaalinen elementti, mutta nopeasti niihin ilmestyi myös animaatioita. Myöhemmin myös interstitiaalit ja spotit yleistyivät.
Pesonen esitteli opinnäytetyössän eri Internet-mainonnan vaihtoehdot.
Mainoslaatikot eli bannerit: Vanhin, tunnetuin ja toistaiseksi käytetyin mainosmuoto. Yleensä www-sivulla näkyvä suorakaiteen muotoinen ilmoituspakki. Niiden tarkoituksena on houkutella asiakkaita ja niitä on usein sivustolla useampia esillä samanaikaisesti. Pesonen lainaa Jouni Paavilaisen ajatusta kolmesta seikasta, joita tulisi ottaa huomioon bannerin suunnittelussa. Näitä ovat graafinen ilme, teksti ja sijoituspaikka sivulla. Animoidut, liikkuvaa kuvaa ja tekstiä sisältävät bannerit lisäävät katsojan mielenkiintoa keskimäärin 25 prosentilla. Teksteissä esim. tekoihin kehoittavat lauseet ja sana ”ilmainen” nostavat napsautusprosenttia. Myös ylhäällä oleva banneri toimii usein paremmin kuin alhaalla oleva. Bannerit ovat usein interaktiivisia, eli niitä klikkaamalla pääsee mainostajan sivuille.
Flash-pohjaiset mainokset: Flash on vektorigrafiikkaan perustuvaa tekniikkaa, joka on kehitetty animaatioiden verkkojakeluun. Vektorigrafiikan ansiosta flash-pohjaisten tiedostojen kokoa voidaan pitää pienenä. Lisäksi niiden kokoa voi suurentaa kuvanlaadun heikkenemättä.
Interstitiaalit (välikudokset): Ilmestyivät vuosina 1996-97 laajemmin Internetiin. Mainoksia, jotka avautuvat verkkopalvelun käyttäjän selaimeen joko staattisina tai animoituina noin 10-30 sekunniksi. Tehokas huomionherättäjä, mutta usein kuluttajan kannalta kiusallinen. Mainos näkyy ruudussa niin kauan, kuin varsinainen sivu avautuu ja se voi viivästyttää sivun avautumista.
Spot (pop-up): Selainikkunoihin ilmestyviä mainoksia, jotka ponnahtavat verkkovierailijan näkyville. Spottia ei voi varsinaisesti ohittaa ilman, että sulkee spotin tai odottaa määräaikaa, jolloin se lakkaa näkymästä. Spottien esiintymisen voi nykyisin estää selaimesta. Spotit ovat huomiotaherättäviä ja usein varsin ärsyttäviä.
Videomainonta: Yleistyneet internetin nopeutuessa. Videomainos on tv- tai videoformaatista digitoitu, yleensä lyhennetty ja pakattu mainosmateriaali, joiden katsominen vaatii selainlaajennuksen eli plug-in, kuten Flashin tai QuickTimen. Videomainokset ilmestyvät yleensä näkyviin, kun käyttäjä napsauttaa ikkunaa tai toistopainiketta. Yleensä käytetään .mov- tai .avi-tiedostoformaattia. Videomainokset ovat tehokkaita, koska niissä pystytään antamaan paljon tietoa kerralla.
Promootio eli kampanjasivut: Yritys voi mainostaa tiettyä kampanjaa, uutta tuotetta tai brändiä, erillisillä sivuilla. Antavat perusteellisemman keinon mainostaa yrityksen tuotteita.
Sponsorointi: Pidempikestoista mainontaa. Lähtökohtana on tehdä yritystä, tuotteita ja verkkopalvelu tunnetuksi, sekä liittää niihin positiivisia mielikuvia. Sponsoroija voi esiintyä verkkopalveluissa mainosmaisesti kaikilla sivuilla tai liitettynä koko palveluun ja sen nimeen.
Hakukoneoptimointi: Hakukoneoptimoinnin avulla pyritään luomaan sellaiset Internet-sivustot, jotka yhtä aikaa sekä miellyttävät käyttäjiä ja samalla täyttävät ne muotovaatimukset, joita hakukoneet pitävät hyvien sivustojen merkkeinä. Tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia hakukoneiden käyttäjistä ei katso ensimmäistä sivua pidemmälle, joten oikeat hakutermit ovat tärkeitä yrityksille.
Hakusanamainonta: Sponsoroituja hakutuloksia, joiden näkyvyyttä mainostaja voi itse säädellä. Näkyvät yleensä normaalihakutulosten oikealla puolella tai yläpuolella. Mainostajalle nopea ja helppo tapa näkyä.
Pesonen, Tomi (2008). Mainonta Internet-sivuilla - tavat ja tekniikat. Vaasa: Vaasan Ammattikorkeakoulu.
Internet-mainonta alkoi toden teolla 1990-luvun alkupuolella, jolloin ensimmäiset graafiset Internet-selaimet julkaistiin (Mosaic 1993, Netscape Navigator 1994). Graafisten selaimien myötä Internetin kehitys nopeutui huomattavasti ja vuonna 1994 kehitettiin mainosbannerit, jotka ovat siitä lähtien olleet yleisimmät Internet-sivujen mainosmuodot. Aluksi bannereissa oli koko ajan sama visuaalinen ja/tai tekstuaalinen elementti, mutta nopeasti niihin ilmestyi myös animaatioita. Myöhemmin myös interstitiaalit ja spotit yleistyivät.
Pesonen esitteli opinnäytetyössän eri Internet-mainonnan vaihtoehdot.
Mainoslaatikot eli bannerit: Vanhin, tunnetuin ja toistaiseksi käytetyin mainosmuoto. Yleensä www-sivulla näkyvä suorakaiteen muotoinen ilmoituspakki. Niiden tarkoituksena on houkutella asiakkaita ja niitä on usein sivustolla useampia esillä samanaikaisesti. Pesonen lainaa Jouni Paavilaisen ajatusta kolmesta seikasta, joita tulisi ottaa huomioon bannerin suunnittelussa. Näitä ovat graafinen ilme, teksti ja sijoituspaikka sivulla. Animoidut, liikkuvaa kuvaa ja tekstiä sisältävät bannerit lisäävät katsojan mielenkiintoa keskimäärin 25 prosentilla. Teksteissä esim. tekoihin kehoittavat lauseet ja sana ”ilmainen” nostavat napsautusprosenttia. Myös ylhäällä oleva banneri toimii usein paremmin kuin alhaalla oleva. Bannerit ovat usein interaktiivisia, eli niitä klikkaamalla pääsee mainostajan sivuille.
Flash-pohjaiset mainokset: Flash on vektorigrafiikkaan perustuvaa tekniikkaa, joka on kehitetty animaatioiden verkkojakeluun. Vektorigrafiikan ansiosta flash-pohjaisten tiedostojen kokoa voidaan pitää pienenä. Lisäksi niiden kokoa voi suurentaa kuvanlaadun heikkenemättä.
Interstitiaalit (välikudokset): Ilmestyivät vuosina 1996-97 laajemmin Internetiin. Mainoksia, jotka avautuvat verkkopalvelun käyttäjän selaimeen joko staattisina tai animoituina noin 10-30 sekunniksi. Tehokas huomionherättäjä, mutta usein kuluttajan kannalta kiusallinen. Mainos näkyy ruudussa niin kauan, kuin varsinainen sivu avautuu ja se voi viivästyttää sivun avautumista.
Spot (pop-up): Selainikkunoihin ilmestyviä mainoksia, jotka ponnahtavat verkkovierailijan näkyville. Spottia ei voi varsinaisesti ohittaa ilman, että sulkee spotin tai odottaa määräaikaa, jolloin se lakkaa näkymästä. Spottien esiintymisen voi nykyisin estää selaimesta. Spotit ovat huomiotaherättäviä ja usein varsin ärsyttäviä.
Videomainonta: Yleistyneet internetin nopeutuessa. Videomainos on tv- tai videoformaatista digitoitu, yleensä lyhennetty ja pakattu mainosmateriaali, joiden katsominen vaatii selainlaajennuksen eli plug-in, kuten Flashin tai QuickTimen. Videomainokset ilmestyvät yleensä näkyviin, kun käyttäjä napsauttaa ikkunaa tai toistopainiketta. Yleensä käytetään .mov- tai .avi-tiedostoformaattia. Videomainokset ovat tehokkaita, koska niissä pystytään antamaan paljon tietoa kerralla.
Promootio eli kampanjasivut: Yritys voi mainostaa tiettyä kampanjaa, uutta tuotetta tai brändiä, erillisillä sivuilla. Antavat perusteellisemman keinon mainostaa yrityksen tuotteita.
Sponsorointi: Pidempikestoista mainontaa. Lähtökohtana on tehdä yritystä, tuotteita ja verkkopalvelu tunnetuksi, sekä liittää niihin positiivisia mielikuvia. Sponsoroija voi esiintyä verkkopalveluissa mainosmaisesti kaikilla sivuilla tai liitettynä koko palveluun ja sen nimeen.
Hakukoneoptimointi: Hakukoneoptimoinnin avulla pyritään luomaan sellaiset Internet-sivustot, jotka yhtä aikaa sekä miellyttävät käyttäjiä ja samalla täyttävät ne muotovaatimukset, joita hakukoneet pitävät hyvien sivustojen merkkeinä. Tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia hakukoneiden käyttäjistä ei katso ensimmäistä sivua pidemmälle, joten oikeat hakutermit ovat tärkeitä yrityksille.
Hakusanamainonta: Sponsoroituja hakutuloksia, joiden näkyvyyttä mainostaja voi itse säädellä. Näkyvät yleensä normaalihakutulosten oikealla puolella tai yläpuolella. Mainostajalle nopea ja helppo tapa näkyä.
Pesonen, Tomi (2008). Mainonta Internet-sivuilla - tavat ja tekniikat. Vaasa: Vaasan Ammattikorkeakoulu.
torstai 8. huhtikuuta 2010
Online-mainonnan tekniset sovellukset
Heips kaikki blogimme pariin eksyneet! Tästä blogista löydät kolmen viestintätieteiden opiskelijan ylläpitämää keskustelua multimediaviestinnän ilmiöistä, erityisesti online-mainonnasta. Kevään mittaan tänne alkaa kasautua erilaisia kirjoituksia alan julkaisuista.
Tätä blogia ylläpitävät Tatu Karppinen, Risto-Matti Kärki ja Paavo Mäkelä.
Tätä blogia ylläpitävät Tatu Karppinen, Risto-Matti Kärki ja Paavo Mäkelä.
Netnografia tutkimusmenetelmänä
Etnografian tutkimusperinne
Menetelmänä netnografia pohjautuu vahvasti etnografian perinteeseen. Etnografiaa on laajasti sovellettu erityisesti sosiologiassa ja kulttuurintutkimuksessa. Tämä menetelmä perustuu vapaaseen havainnointiin ja jatkuvaan tutkimusprosessiin, jossa tutkijan toiminta etualaistuu. Etnografian taustalla on pyrkimys tietoon paikallisesta, luonteenomaisesta ja erityislaatuisuudesta .
Etnografian avulla saavutettava laaja ja kirjava kvalitatiivinen aineisto ja sen vapaamuotoinen ja jatkuva tutkimusprosessi ovat nostaneet sen yhdeksi suosituimmista menetelmistä. Etnografisen tutkimuksen vapaamuotoisuus synnyttää ns. grounded-tietoa eli informaatiota, joka nousee tutkimuskohteesta itsestään. Tutkija asettuu tutkimusprosessissa tutkimansa yksikön, esimerkiksi tietyn yhteisön sisälle ja pitkällisen havainnointiprosessin aikana tarkkailee sen toimintaa ja toiminnassa esiintyviä järjestelmiä.
Etnografiasta netnografiaan
Etnografiaa on alettu soveltamaan myös online-yhteisöihin. Tässä käyttöyhteydessä voidaan puhua netnografiasta. Yhteisöinä online-yhteisöt eli virtuaalimaailmaan muodostuneet ryhmät eroavat perinteisistä paikallisyhteisöistä, mistä johtuen myös netnografinen tutkimus pyrkii mukautumaan tähän uuteen yhteisöllisyyden muotoon. Netnografian perusajatukset, eli joustavuus ja mukautuvaisuus, ovat kuitenkin edelleen samat kuin etnografiassa.
Netnografinen tutkimusprosessi alkaa sopivan online-yhteisön etsimisestä. Kun sopiva tutkimuskohde on löytynyt, tutkija kerää haluamansa aineiston valitsemallaan menetelmällä. Aineistonkeruumenetelmä voi perustua yhteisön tuottamaan aineistoon, kuten sähköposteihin ja blogi-kirjoituksiin, mutta myös tutkijan omaan aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen havainnointiin. Aineistonkeruuprosessi on perinteiseen etnografiseen tutkimukseen verrattuna nopeaa, vaivatonta ja halpaa. Online-yhteisön luonteesta johtuen, netnografiseen tutkimukseen saadaan pienellä vaivalla runsas ja hedelmällinen aineisto.
Online-yhteisöjen käyttäytymistä markkinointitarkoituksessa tutkittaessa netnografia on ainoa toimiva menetelmä, mikäli halutaan saavuttaa luotettavia tuloksia. Sen vapaamuotoisuudesta huolimatta tutkijan tulee noudattaa aineistonkeruussa ja analyysiprosessissa tiedeyhteisön piirissä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä.
Toisin kuin etnografiassa, jossa tutkitaan yhteisöjä ja niiden jäsenten suhteita, netnografiassa huomionkohde on yhteisöjen keskustelutilanteissa. Tämä johtuu tutkittavan yksikön rakenteesta, jossa osapuolet kommunikoivat tietokonevälitteisesti. Myös tutkijan suhde tutkimuksen kohteeseen muodostuu erimuotoisten tekstien kautta. Nämä tekstit korvaavat netnografiassa kaiken sen tiedon, joka etnografiassa muodostuu tutkijan osallistuvasta havainnoinnista.
Netnografinen analyysi on tietynlaista diskurssianalyysia. Tutkija voi suunnata huomionsa kokonaisiin keskusteluihin ja yhteisön jäsenten rooleihin niissä tai valita tietyn teeman, johon liittyviä keskusteluaiheita hän tarkastelee.
Netnografinen tutkimus kahviharrastajien online-yhteisöstä
Valitsemassamme tutkimuksessa netnografinen tutkimus on suunnattu kahvi-aiheisen blogin ympärille muodostuneeseen online-yhteisöön ja heidän käymään keskusteluun. Tässä tutkimuksessa huomio kiinnitettiin keskustelun luonteeseen ja niissä esiintyviin symbolisiin järjestelmiin. Aineistona oli 179 blogi-kirjoitusta. Tutkija havainnoi jatkuvasti yhteisön käymää keskustelua ja tiedotti havainnoinnista myös blogin käyttäjille.
Kahviharrastajien online-yhteisöä käsittelevä tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
Kozinets, Robert V (2002). The Field Behind the Screen: Using Netnography for Marketing Research in Online Communities. Journal of Marketing Research. Vol 39, 61-72. (Lainattu 8.4.2010) http://web.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=4&hid=108&sid=dd2d7db3-75aa-4d6e-994f-6f397416d3ae%40sessionmgr113
Matkailuverkkopalveluiden tutkimuksesta
Walking in Memphis: Testing One DMO’s Marketing Strategy to Millennials
Tutkimuksessa tutkittiin kahta päästrategiaa, joiden avulla matkailusivustojen ylläpitäjät välittävät vaikutelmia heidän tarjoamista matkakohteistaan. Tutkimuksen aineistona oli markkinointimateriaalia sekä yritysten verkkosivusto. Menetelmässä aineistoa testattiin palveluiden kohderyhmään kuuluvilla käyttäjillä. Tutkimuksessa mitattiin (1) asennetta matkakohteeseen, (2) aineiston tarjoaman viestin selkeyttä, (3) viestin uskottavuutta ja (4) testiin osallistujan ostoaietta. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että verkkomarkkinoinnilla on suuri merkitys siihen, mitä matkakohteita kuluttajat suosivat.
Tutkimusmenetelmä toteutettiin siten, että aineistoa kokeiltiin kohderyhmällä järjestystä vaihdellen: aluksi pelkkä markkinointimateriaali, seuraavaksi pelkkä verkkopalvelu ja näiden jälkeen molemmat aineistot yhtäaikaa. Kohderyhmään ei valikoitu vastaajia, jotka olivat käyttäneet samaa palvelua tai matkustaneet palvelun tarjoamiin kohteisiin. Kohderyhmän koko oli 337 vastaajaa. Jokaiselle vastaajalle annettiin ohjekirjanen, jossa on ohjeet tutkimukseen vastaamiseen ja markkinointimateriaalia (eli aineiston fyysinen osio). Yleisenä ajatuksena oli, että vastaajien tulisi ajatella itsensä henkilöiksi, jotka ovat säästäneet lomamatkaa varten ja että nyt on aika tehdä päätös tästä lomamatkasta. Jälkikäteen heiltä kysyttäisiin kysymyksiä, joiden avulla tutkimuksessa mitattavia asioita voitaisiin valottaa.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei aineiston esitysjärjestyksellä ole väliä. Asia havaittiin kun huomattiin, että molempien aineistojen herättämät hankinta-aikeet olivat samaa luokkaa silloin, kun molemmat aineistot esitettiin yhtäaikaa. Verkkopalvelu yksittäisenä aineistona oli kuitenkin paljon hyödyllisempi tutkimuksen kohderyhmälle.
Menetelmänä tutkimuksessa on eräänlainen kyselytutkimuksen ja etnografian välimuoto, jossa vastaajalle lähetetään tutkimuspaketti ja lopuksi hänelle esitetään kysymyksiä aineistoon liittyen niiden oikeassa käyttötilanteessa.
Tutkimuksen avainsanat: markkinointi, mainonta, verkkopalvelut, informaatiolähde, matkakohteen valinta
---
Loda Marsha D., Barbara C. Coleman, Kenneth F. Backman (2009). Walking in Memphis: Testing One DMO’s Marketing Strategy to Millennials. Teoksessa: Journal of Travel Research, s46-49.
Tutkimuksessa tutkittiin kahta päästrategiaa, joiden avulla matkailusivustojen ylläpitäjät välittävät vaikutelmia heidän tarjoamista matkakohteistaan. Tutkimuksen aineistona oli markkinointimateriaalia sekä yritysten verkkosivusto. Menetelmässä aineistoa testattiin palveluiden kohderyhmään kuuluvilla käyttäjillä. Tutkimuksessa mitattiin (1) asennetta matkakohteeseen, (2) aineiston tarjoaman viestin selkeyttä, (3) viestin uskottavuutta ja (4) testiin osallistujan ostoaietta. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että verkkomarkkinoinnilla on suuri merkitys siihen, mitä matkakohteita kuluttajat suosivat.
Tutkimusmenetelmä toteutettiin siten, että aineistoa kokeiltiin kohderyhmällä järjestystä vaihdellen: aluksi pelkkä markkinointimateriaali, seuraavaksi pelkkä verkkopalvelu ja näiden jälkeen molemmat aineistot yhtäaikaa. Kohderyhmään ei valikoitu vastaajia, jotka olivat käyttäneet samaa palvelua tai matkustaneet palvelun tarjoamiin kohteisiin. Kohderyhmän koko oli 337 vastaajaa. Jokaiselle vastaajalle annettiin ohjekirjanen, jossa on ohjeet tutkimukseen vastaamiseen ja markkinointimateriaalia (eli aineiston fyysinen osio). Yleisenä ajatuksena oli, että vastaajien tulisi ajatella itsensä henkilöiksi, jotka ovat säästäneet lomamatkaa varten ja että nyt on aika tehdä päätös tästä lomamatkasta. Jälkikäteen heiltä kysyttäisiin kysymyksiä, joiden avulla tutkimuksessa mitattavia asioita voitaisiin valottaa.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei aineiston esitysjärjestyksellä ole väliä. Asia havaittiin kun huomattiin, että molempien aineistojen herättämät hankinta-aikeet olivat samaa luokkaa silloin, kun molemmat aineistot esitettiin yhtäaikaa. Verkkopalvelu yksittäisenä aineistona oli kuitenkin paljon hyödyllisempi tutkimuksen kohderyhmälle.
Menetelmänä tutkimuksessa on eräänlainen kyselytutkimuksen ja etnografian välimuoto, jossa vastaajalle lähetetään tutkimuspaketti ja lopuksi hänelle esitetään kysymyksiä aineistoon liittyen niiden oikeassa käyttötilanteessa.
Tutkimuksen avainsanat: markkinointi, mainonta, verkkopalvelut, informaatiolähde, matkakohteen valinta
---
Loda Marsha D., Barbara C. Coleman, Kenneth F. Backman (2009). Walking in Memphis: Testing One DMO’s Marketing Strategy to Millennials. Teoksessa: Journal of Travel Research, s46-49.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)